siinä minä istun olen kulema en enempää
silti elämä on paskaa joka saatanan päivä istun koneella itkien rauhaa
oli irakin ja toinen maailman sota eikö miljoonien ihmisten henkki opeta meille mitään silti me sodimme siltikin en ymmärä miten maailma on täynnä vihaa ja murhan tunteita seois samma vaikka murskais etanoita
ja talloisi ne tohjoksi kenkänssä alla nyt täytyy lopetaa imisen hengen ulvontaa