Jo ensi hetkestä me kaks yhdessä.
Toivoin niin paljon et tää juttu tulis kestää,
mut nyt puuttuu pala sydämestä
ja sen ympärillä vaan tää kova kilpi.
Mut kaikki ei menny, niinku onnellises filmis.
Ku päivän säteel sijaan, nyt nään vaan tummii pilvii.
Ja vaikee selittää, mut kahtii repii tää.
Oikeesti luulin et tää kaikki korjata ehitää
ja vaikee ajatella en voi sua enää koskee
ja miten koski ne kyyneleet sun poskelt
ja mä luulin et sä voit pelastaa mut,
mut siin vaihees oikeesti mua mikään pelastanu.
Ja muistan, ku meit ei erottanu mikää,
joka ikisen hetken ku sain sust kiinni pitää.
Ehkä vaikeet uskoo, mut mä edelleen välitän.
Miten kaikki meni, kelaan edelleen mä sitä.
refrain:
En pysty irti päästää
En pysty nukkuu enkä safkaa
Enkä saa sua silti mun päästä
Mut mä tiedän, et mun on pakko jatkaa
En pysty irti päästää
En pysty nukkuu enkä safkaa
Enkä saa sua silti mun päästä
Ja mä jatkan tätä matkaa.
Eka ekat deitit eka johtaa halauksiin,
halaukset suudelmiin, suudelmat lupauksiin,
lupaukset seksiin, riitoihin, ongelmiin,
ongelmat eroihin, pirstoutuneisiin unelmiin.
Miksei koskaan pysty tajuta ajoissa?
Miks tarpeeks arvostaa toista vast sit ku se on poissa?
Just sillon, ku virheit ei voi korjaa enää.
Liian helppo pitää kaikkee itsestäänselvyytenä.
Hassuu, miten yhes hetkes kaikki muuttuu
Yhes meil oli niin paljon, mut nyt se kaikki puuttuu.
Mut kai täst kaikest selvii jotenkin
ja kaiken tän jälkeen ollaan vahvempii jotenkin.
Ja tuut ain olee mun sydämes se pala.
Mis saan sut taas hymyilee, saan sua taas halaa.
Ja ehkä näin oli parempi molemmille, et mentiin erilleen.
Haluisin sanoo niin paljon,
mut en saa ees puolii paperille,
mut mä lupaan kertoo ne loputki.(ku nähään)
Ja ainoo mitä toivon, et sul on kaikki hyvin,
koska sillon mä tiedän, et mul on kaikki hyvin.
Niin monet sanat edelleen kaduttaa mua
oikeesti ikin ei ollu tarkotus satuttaa sua.