IRC-Galleria

tänään istuin katetulla parvekkeella ja kuuntelin kovaa sadetta ja ukkosta, joka vei meidän sähköt, kävin walgreen'sissä laittamassa kuvia kehittymään (25,87dollaria tai jotain 171:stä kuvasta), kuulin aikalailla kehuja mun ulkonäöstä ja pukeutumisesta ("i've decided it's not fair that you're so cute", "you should wear stockings for me more often :---)" ymym tosin viimesin oli kai läppä), ahdistunut kaikesta, kuullut että mua on kehuttu mun seläntakana, kuunnellu silversun pickupsia ja nauranut emilyn kanssa, tarkistellut kurssivalintoja, seisonut sateessa ihan vain sen takia että voin ja mennyt sisälle märkänä koska en halunnut vilustua, miettinyt ihmisiä jotka aiheuttaa mulle päänvaivaa, jotka käyttäytyy ristiriitaisesti tai joita mulla on vain ikävä, mennyt pois koneelta koska mua ei vaan ole huvittanut istua, ahdistunut ihmisistä, ahdistunut elämästä, saanut kivoja halauksia ja kättä vyötärönympärille, näyttänyt emilylle the history of the world:in (in less than seven minutes), nauranut videoille joita se on mulle näyttänyt, juoruillut emilyn kanssa ja kuolannut ihmisiä, hakenut aamulla sonicista java chillerit leslien kanssa just because, käynyt sonicissa iltapäivällä koska emily oli huonolla tuulella, tajunnut että vaniljaa ei ikinä pitäisi laittaa jääpitoisiin juomiin, miettinyt tulevaisuutta, ahdistunut, itketyttänyt muttei ole tullut yhtäkään kyyneltä, melkein huutanut ihan vaan koska turhauttaa, kävellyt koulun käytävillä ilman päämäärää ja näkemättä niitä kasvoja joita mä olisin eniten halunnut nähdä, nähnyt kasvoja joita olisin voinut olla näkemättä, istunut kirjastossa ja puhunut xboxien red ring of deathista, jättänyt lähettämättä eteenpäin tekstiviestin kuolleen vauvan takia koska en usko että tekstiviesti saa kovin paljon ihmeitä aikaan ja inhoan vaan ketjukirjeitä yleisesti, ahdistunut kirkolla, ollut hetkenaikaa iloinen omasta uskosta ja sitten taas ahdistunut, miettinyt että haluan soittaa sarralle mutten viitsinyt kun kello oli väärää aikaa ja en halua vaan valittaa sille, ikävöinyt ihmisiä ja ahdistunut ensikesästä ja siitä miten kamala on olla ensimmäiset yöt kotona, ollut hiljaa koska en ole halunnut sanoa jollekulle yhtään mitään, vastannut hassuun myspaceviestiin ja jättänyt vastaamatta toiseen joka järkytti mua karmivuudella stalkkerimaisuudellaan, miettinyt liikaa, käyttänyt mun uutta italialaista mobsterimafiahattua, toivonut näkeväni ihmisiä joita en ole nähnyt, toivonut toisten vastaavan tekstiviesteihin, ja kukaan ei ole vastannut, ja istunut huoneen lattialla, istunut sängyllä ja tuijottanut ulos harmauteen, katsonut itseäni peilistä ja nauranut, kiistellyt itseni kanssa, miettinyt ihmisiä elämää ja maailmankaikkeutta, ja toistanut royal we:tä.

tän järkyttävän LAATIKON tarkotus on jättää lukeminen vaan sellasille joita se oikeasti kiinnostaa. mulla on vaan sellanen olo että jotkut niistä on kuitenkin sellaisia joiden en halua tätä lukevan, mutta en valita.