IRC-Galleria

näen värejä.
kirkkaita, harmaita.
lämpimiä, kylmiä.

liekit nuolevat jalkojani.
kärventyneen lihan haju täyttää tajuntani.
iäisyydenkö kannan polttomerkkiäni ?

maailman kiire hidastuu, katoaa.

viisarit matelevat hiljalleen,
etana pyörittää kellon koneistoa.

sekunnit minuutteja,
minuutit tunteja,
tunnit päiviä,
päivät viikkoja,
viikot kuukausia,
kuukaudet vuosia.

vuodet valuvat hiekkana tiimalasin lävitse.
sen hiekan paino on varteni saanut kumaraksi, lehteni kuiviksi.
terälehteni pudonneet maahan, yksi kerrallaan.

... yksi, kaksi, kolme ...

nyt niin harmaa taivas oli kerran sininen, kai uskot sen ?
pilvet lipuvat pääni yli hitaasti, niin hitaasti.
ÄLKÄÄ MALEKSIKO.

varjojen liike seinillä kuin tanssia.
oi, mikä koreografia, siinä korostuu stereotypia.
kissat hyppivät pöydillä.

..ah, transsi, tuo kaunein valssi.

tämäkö on elämäni loppuhuipennus ?
ahdistusta, huimausta, kuivia kyyneleitä, onttoa naurua.
sanat ovat vain sanoja, lupaukset vain lupauksia,
helposti rikottavia.

tämä on tulikokeeni.
haluan tuntea iloa, surua,
vihaa ja rakkautta.
olla ihminen, ei vain sellaisen varjo.

..vaan määritteleekö se ihmisen ? miten me määrittelemme ihmisen ?