IRC-Galleria

... sillä muutenkin olen saanu hajoilla ihan riittävästi teetetyn työn laatuun.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/11/05/joka-paiva-joku-remontoija-pettyy-karvaasti/200923164/139

Kai se on hyvää kamaa, mutta vihaan sen tursottelua. Oli hieno fiilis kun revin mönjää pois hiuksista. Olis varmaan pitäny käyttää jotain lakkia.

Nyt on kuiteski katossa yks kerros eristettä. Seuraava kerros onkin sitä kipsilevyllä pinnoitettua. Tarttis vaan jonkun avustajan, jotta 60x240 cm levyt saa nostettua kattoon ja ruuvattua kiinni...

Oheinen lämpökamerakuva on viime talvella. Ulkona ei tainnut olla tuona päivänä erityisen kylmä, mutta lattianraja tuntui menevän usein jopa pakkasen puolelle. Purettuani lattian tilanne oli kyllä ihan selkeä. Lattialautojen alla ei ollut erityisen paljoa purua ja käytännössä siellä oli reilun kokoinen tunneli kylmän ullakon lattian alle. Tiivistystä ilmavirtauksia vastaan ei siis ollut.

Kävi vähän samalla tavalla kuin saunaosaston kanssa eli hommasta tuli niin perusteellinen kuin on käytännössä mahdollista. Kyllä tulee niin tiiviit rakenteet ettei takuulla tule vetoa! Kuvassa näkyvä ruskea ilmansulkupaperi on avainasemassa. Saumat luonnollisesti limitetään riittävästi ja teipataan kiinni. Paperia on lattian alla ja seinässä näkyvien lautojen takana.

Seinässä näkyy lautoja. Rakenne on melko perinteinen - moni muu ehkä olisi valinnut vähän helpomman tavan ja laittanut seinään kipsilevyä, mutta ajattelin jatkaa samaa rakennustapaa kuin talossa on alunperin käytetty. Kipsilevyt, höyrynsulkumuovit ja lasivillat eivät kuulu tänne. Sen sijaan seinään tulee huokoista puukuitulevyä, lautaa, ilmansulkupaperia ja selluvillaa. Selluvillassa on se mukava piirre että sen lämmönjohtavuus on puolet sahanpurusta, eli samalla paksuudella se eristää tuplasti.

Syödään nyt hieman sanoja kuitenkin. Ajattelin laittaa kattoon polyuretaanilevyä, sillä se on niin paljon helpommin asennettava, vielä vähän paremmin eristävä ja lisäksi ei päästä kosteutta läpi. Kattoruoteiden välinen tila on vähän haastava tuulettaa ja esim selluvillalla rakenne menisi tosi vaikeaksi. Urtsin pinnassa on liimattuna kipsilevy :p

... Kun yläkerrassa on muutaman neliön alueella eristeenä pelkkää lautaa:



En kyl oikeastaan tajua miten joku on jaksanu nähdä vaivaa tehdäkseen seinään reiän, jotta on saanut pari neliömetriä lisää tilaa. Ja sitte mä joudun tekee sen uusiks. >:(

Täytyy tehdä ennen duuniin lähtöä ostoslista valmiiksi, jotta pääsee heti illalla shoppailemaan rakennustarvikkeita.

On se niin kiva korjata edellisten asukkaiden remontointeja. Eivät ilmeisesti ole perehtyneet aiheeseen ollenkaan vaan ovat vaan tehneet.

Taisin blogata jo vähän aikaisemmin yläkerran halliin tehdystä parin neliön laajennusmontusta. Aloin purkamaan sitä tänään ja löytyi mm.

• Puhelinpiuhojen kytkentärasia seinän sisästä. Olenkin etsinyt sitä.
• Jätesäkeistä tehty höyrynsulku
• Sentin paksusta paneelista tehdyt koolaukset
• Lasivillaa mikä oli paikoitellen ihan harmaata kun ilmavirta on tuonut ulkoilmasta nokea ja siitepölyä. Ilmankos oli vähän vedon tunnetta.
• Ihan päin persettä tehty katon eristys
• Ja edellisestä johtuen homeisia bitumipapereita ja lautoja

Suuri osa kosteusvaurioista johtuu siitä että rakentajat tai remontoijat eivät tajua miten kosteus käyttäytyy. Diffuusion seurauksena vesihöyryn osapaine pyrkii tasoittumaan, eli kosteus siirtyy sinne missä on kuivempaa. Lisäksi konvektio (ilmavirta) kuljettaa kosteutta kohti pienempää ilmanpainetta.

Edellä mainitut seikat eivät ole kuitenkaan niin oleellisia kuin ilman suhteellinen kosteus ja kastepiste. Ilman jäähtyessä suhteellinen kosteus kasvaa, ja sen saavuttaessa 100% alkaa höyry tiivistymään pisaroiksi. Syksyisin peltojen tai joen yllä oleva usvakerros johtuu juuri tuosta. Kun ilma alkaa illalla äkisti kylmenemään (pilvetön taivas josta seuraa että lämpö säteilee avaruuteen), nousee suhteellinen kosteus kastepisteeseen ja pisaroituu sumuksi.

Miten tuo sitten liittyy rakentamiseen... Talon sisällä on aina kosteutta, joka on peräisin asukkaiden hengityksestä, saunomisesta, tiskikoneesta, kahvinkeittimestä jne. Diffuusion (ja toisinaan konvektion) seurauksena se siirtyy jotain reittiä talosta ulos. Jos reitti on poistoilmavaihtokanava, on homma ihan ok. Kaikki kosteus ei kuitenkaan mene ilmanvaihtokanavaan vaan rakenteiden läpi kohti ulkoilman pienempää kosteutta. Jos ulkona on kylmä, ovat eristeet sisältä lämpimiä, keskeltä vähän viileämpiä ja ulko-osastaan ulkoilman lämpöisiä. Kosteuden kulkiessa eristeen läpi, kasvaa suhteellinen kosteus ja jossain kohdin tulee kastepiste vastaan ja vesihöry tiivistyy. Eriste tai rakenne kastuu.

Jotta kosteus ei jäisi rakenteisiin, täytyisi seinän/katon olla sisältä tiivis ja ulkoa harva. Eli estetään kosteuden eteneminen, mutta jos se kuitenkin etenee niin ainakin se pääsee haihtumaan. Lasivillatalot on vuorattu sisäpuolelta höyrynsululla (muovikelmulla), sillä villa ei kestä kosteuden tiivistymistä käytännössä yhtään. Sahanpuru tai selluvilla on sen sijaan ns. hygroskooppinen materiaali, joka pystyy sitomaan vettä kohtuullisen suuria määriä kuitenkaan kastumatta.

Tulipas selostus. Kuvassa näkyvä home on vinossa katto-osuudessa, joka oli eristetty lasivillalla. Kosteus pääsi villan läpi katon laudotukseen ja tiivistyi siihen. Kosteudella ei edes ollut mitään reittiä ulos, sillä päällä on kattohuopaa ja peltikatto. Villa oli lisäksi ihan kiinni katossa, eli viimeinenkin ilmavirran mahdollisuus oli poistettu.

Nyt täytyy vielä keksiä toimiva rakenne tuohon... :)

Sain vihdoin aikaiseksi pistää softan pakettiin ja päivittää webisivua: http://opensource.dynamoid.com/ (löytyy sivun alaosasta)

PHP:n array-tietorakenne on melkoinen bloatti, sillä se toteuttaa samaan aikaan linkitetyn listan ja hajautustaulun. Primitiivien tehokas käsittely sen avulla on ihan naurettava ajatus. On hidas, mutta etenkin kuluttaa älyttömästi muistia.

Jokunen vuosi sitten koodasin galtsua varten PHP:hen laajennuksen, joka mahdollistaa 32-bittisten kokonaislukutaulukoiden tehokkaan ... jos ei pyörittelyn niin ainakin tallennuksen. Toteutettuna on algoritmeja kuten binäärihaku ja erilaisia joukko-operaatioita kuten yhdiste, leikkaus ja erotus (union, intersect, difference). Lisäksi on kasa erilaisia leikkaa ja liimaa -funktioita.

... mut en haluaisi kerätä tänne mitään romukauppaakaan.

Tarttis yläkerran aulaan (halli?) lämpöpatterin. Siellä on ollut, mutta joku edellisiä remppoja tehnyt neropatti on poistanut sen joskus tehdessään seinään kummallisen syvennyksen. Lattiasta törröttää vaan katkaistut ja tulpatut putket. Yläkerrassa on nyt hieman viileä ja pahinta on kun kylmyys valuu portaita pitkin olkkarin lattialle. Toki kyseistä montusta puuttuu myös kaikki tiivistykset ja varmaan eristeetkin.

Mulla oli saunan pukuhuoneessa lämpöpatteri, joka olisi ehkä nipin napin saattanut riittää kyseiseen tarkoitukseen. Saunaosastolle tuli lattialämmitys, joten patteri jäi turhaksi. Nakkasin sen sitte metallinkeräykseen. Ja nyt sit pitää ostaa uus >:(

Btw, lämpöpumppu ja uudet termostaatit irtoantureineen toimii tosi hyvin. Kämpässä on nyt tasaisen lämmintä. Vaihtelee välillä 21,0 - 22,0 astetta.

Edit: Löyty taulukko radiaattoreiden lämmönluovutuskyvystä: http://www.radiaattoritehdas.fi/acrobat/RS-Standard.pdf .. ja näyttää siltä että pois heittämäni patteri oli teholtaan noin 450W kun menoveden lämpötila on lämpöpumpulle sopiva 45 astetta. Esim mun huoneen patteri on luokkaa 1100W. Tila on kuitenkin vähintään saman kokoinen.

Voi hitto. Huomasin tänään että toinen Genelec 8020A aktiivikaiuttimistani särisee. Sillä on ehkä tekemistä aiheen kanssa että Arttu väänsi yks päivä mikseristä volat kaakkoon. Tuli melkonen itku kun poju hieman säikähti. Kuvittelisi kuitenkin että kaiutinelementtien tehonkesto olisi mitoitettu kestämään kaiuttimissa olevien vahvistimien teho...

Thomann onneksi näyttää tarjoavan kaikelle roippeelle kolmen vuoden takuun. Saa nähdä minkälainen rumba tulee. Toivottavasti voin lähettää skoben suoraan Iisalmeen, kiertämättä Saksan kautta.

... niin jatketaan vähän vuodatusta.

Rita tilasi meille lumiesteet katolle. Viime talvena nimittäin katolta tuli melkosia jääklönttejä alas, etenkin kuistille johtaville portaille. Välillä pelotti mennä ulos tai sisään kun pään ylöpuolella roikkui kymmenen sentin paksuinen matto jäätä ja lunta. Noh kuitenkin...

Lumiesteitä asentavan firman kanssa sovittiin että kuistin yläpuolelle ja etelänpuoleiselle katolle esteet kun siellä kuljetaan. Kuistin toiselle puolle ei tartte, sillä sieltä ei juurikaan kuljeta.

Eräänä päivänä duunista himaan tullessani ihmettelin että mitä hittoa meidän pihassa väsäillään. No lumiesteitähän siellä. Eivät vaan olleet soittaneet että tulevat. Olisi kannattanut, sillä pieleen meni:

1) Tarjouksessa ja lähetteessä oli että asennetaan 19 metriä lumiestettä. Kävin mittaamassa: 14,5. Meinasivat siis laskuttaa 4,5 metriä liikaa.
2) Asensivat lumiesteet väärään paikkaan. Kummallekin puolelle kuistia mutta ei etelän puolelle.

Reklamoitiin aiheesta, mutta homma on vielä kesken. Saa nähdä mihin tääkin päättyy, sillä firman edustaja oli hieman penseä.

Nimittäin...

"Lämmitysverkoston putket liitetään maalämpöpumppuun joko kudosletkulla (patteriverkosto)
tai kiinteällä putkistolla (lattialämmitysverkosto). Liitoksella estetään äänen kulkeutuminen
verkostoon."

Ja asentaja ei tietenkään käyttänyt kudosletkua vaikka lämpöpumpun ohjeissa niin sanotaan. Datailuhuoneessani kuuluu uskomattoman rasittava ulina. Vaikka onkin tosi hiljainen - ehkä samaa luokkaa kuin todella hiljaiseksi tunkattu tietokoneeni, niin silti sellainen muutaman sadan hertzin ulina käy korpeemaan. Kyseessä on lämpöjohtopumppu joka kierrättää vodaa pattereissa. Itse lämpöpumpun kompura pitää huomattavasti kovempaa mökää käydessään, mutta se ei kuulu kellarin yläpuolelle.

Pääsee TAAAAAAS reklamoimaan. Voi vttu. Miksei kukaan voi tehä kerralla kunnolla ja oikein...

Edit: Kytkin pitkästä aikaa mikrofonin koneeseen samplatakseni möykkää. Aika hyvin meni arvaus taajuudesta.. hyvinkin tarkkaan 300Hz. Näkyy oheisessa spektrogrammissa vaakasuorana viivana. Kuvassa on älyttömästi tietokoneen hurinaa, telkkarin möykkää ja rahinaa kun liikuttelin mikrofonia ympäri huonetta. Silti ääni on ihan selkeä.

Edit2: Tossa vielä sample (toinen kuin spektrogrammissa) jota on vähän filtteröity jotta tietokoneen humina olisi hiljasempi: http://tuner.bdb.fi/moottorin_aani.mp3