olipa kerran pieni amis nimeltä tupsu,
ei käyny koulua, oli sen verran hupsu.
Laiskotteli, kuorsas, söi ja piereskeli,
yksissään kotona nauraen lattialla kiereskeli.
Mitä tän pojan mieles liikkuu, sitä kukaa ei tiedä,
anteeksi pyyntöjä nääs hän ei siedä.