Mua vituttaa miten peilin edes murrun
kun vihaan sitä miestä joka must on tullu
Musta tuntuu et oon valmis luovuttamaan
kun ei kukaan tullutkaa mua pelastamaan
Päiväst toiseen on itsetunto alhaal
tuntuu et saan harteillani koko maata kantaa
Pelkkää harmaat ja pahaa karmaa
mun elämässä mikään ei oo enää varmaa
oon kyllästyny esittäämään onnellista
Kun mä oon hajal ei kukaan edes kuuntelee
ei kukaan lohduta ei kukaan suutele
Se vasta repii itsetunnon verille
kun rakkaimmat ihmiset täällä satuttaa mua eniten
Mun parhaat ystävät iskee mua nenille
kun parisuhde ajaa lujaa ystävyyden edelle
Ja niin kauan kun mä en osaa sanoa hyvästi
jengi käyttää mun hyvä sydämmisyyttäni hyväksi
Joskus mietin mitä mulle on tapahtunu
Pystytsä kuvitella miten se masentaa
kun ei osaa luottaa
kun en osaa ottaa omist tunteistani selkoo
Vika on mussa kyllä mä sen käsitän
kun ainoastaan yksinäisyys nukkuu yöt sun vieressä
Oon pahoillani etten mäkään aina jaksa
oon pahoillani etten oo tarpeeks vahva
oon pahoillani että mullakin on vaikeet
oon pahoillani että munkin pitää purkaa paineet
Mä oon pahoillani, pystytsä antaa anteeks
tiätsä mä en oo niin vahva ku mitä sä kuvittelet
ja musta tuntuu et säki tiiät sen