Rakastan Minnaa ja Jenniä aivan älyttömästi. He auttoivat minut vaikeiden aikojen yli tuella ja läsnäololla, enkä voisi olla yhtään kiitollisempi.
Pelkään vain liikaa menettäväni. Kun lukio on ohi, kaikki lähtevät eri suuntiin. Toivon vain kovasti, että jatkaisimme silloinkin yhteydenpitoa, sillä ilman ystäviä elämä on kurjaa.
En halua lähteä ammattikorkeakouluun Ikaalisiin, sillä silloin emme voisi nähdä melkeinpä ollenkaan ja sen vuoksi luultavasti yhteydenpitokin vähenisi. On kyllä muitakin syitä miksi PIRAMK Ikaalisissa jäi vain yhdeksi suunnitelmaksi, mutta tämä on yksi tärkeä syy.
Olen surullinen, koska me kaikki olemme kiinnostuneita eri aloista ja varmasti päädymme eri oppilaitoksiin. Unelmani - olla aina yhdessä - ei tule toteutumaan, mutta haluan tehdä kaikkeni, jotta se toteutuisi ainakin niin suurilta osin kuin vain mahdollista.
En ehkä koskaan ole sanonut tarpeeksi selvästi, kuinka paljon he minulle merkitsevät, mutta toivon mukaan lukevat tämän.
Tytöt, olette suuri osa elämääni ja rakastan teitä aivan aikuisten oikeasti :*