miks antaisin surun lymyillä/
vaikka suru siälläni piilossa o/
ei se silti mihinkää katoo/
mieltäni raastaa monenlainen asia/
mun elämä kiertää niiku kasia/
mua raastaa sisältä pään/
tuntuu kun olisin alla jään/
Siellä henki tiukalla on/
kunpa joku murtaisi tämän padon/
tunteet on alkanut sisältäni kokonaan kuolla/
olen nilkkoja myöten täällä suolla/
tänne pikkuhiljaa kylmäksi muutun/
sisältä kokonaan kaikkeen turrun/
en enää tahdo uskaltaa elää/
viha mun sisällä alkaa herää/
minä jaksan vain tätä matkaa/
jos en saisi niskaan yhtään paskaa/
mut niskassa liikaa tuskaa jo valmiiksi/
tämä tulee mun hengelle todella kalliiksi/
mä voin aina näyttää iloiselta/
mut sisältä näytän kuolevalta/
taas ahdistaa kun mietin kaikkea paskaa/
tuskimpä tätä enää kauan jaksaa/
surullisuus raastaa mun mieltä ja kehoa/
eikä tähän tuskaan edes mikään tehoa/
masennus todettu pahaksi mulla/
ahdistusten annankin vain tulla/
silmiä uskalla sulkea en/
kuiteskin tulee painajainen/
vaikka unia en nähnytkää pitkään aikaan ole/
pelko sisälläni siitä taistelee.
Miksi luopua tuskista voisi en/
teitä katselisin päältä pilvien.
