oh, the best novel ever.
voi, se on niin ihananananananananaa en oo ikinä lukenu mitää tollasta, et haluisin olla jo lukenu sen et tietäisin miten se päättyy! petyn jos rosie ja alex ei päädy yhteen, koska niin se vaan kuuluu olla. voi mun sydän halkee. haluun jonkun tunnevaimentimen tää on kamalaa. itkettää ja naurattaa ja ärsyttää ja ihastuttaa ja vihastuttaa ja kihelmöi ja silti on tyhjää. apua oon sekoomassa. joka hetki kauhee myllerrys sisuksissa. tuntuu et mahassa vellois joku suuuuren suuri kirjavan mönjäinen tunnemeri joka vaan ei mitenkään viitsi taantua edes myrskyn edellä! silloin se vasta innostuukin oih.
oon hullu. tajuun ihmisiä jotka kiertää mut kaukaa! hyvä! tehkää niin vastaisuudessakin. parempi teille.
oon syöny tänään säälittävän vähän. mut kumma kyllä, ei ees oo nälkä. valloittavaa, oikeastaan. tästä vaa hyvä putki päälle niin pääsen hyviin mittoihin alta aikayksikön. epäilen kyllä! huomenna oon tiian kanssa ja hmm, luulen suuresti että se tarkoittaa RUOKAA. unfortunately.
aleksis koittaa juuri nyt syöttää mulle omarsuklaata. hyi. mut voi sitä raukkaa, sillä on ollu surkee päivä. huomenna on muuten sen nimpparit. onnea veli jo etukäteen, oot toisiks tärkein mies mun elämässä ja aika second to none.
body pump oli tosi jees, tuntu äärimmäisen hyvältä tän aamunen kokovartalojumiutuminen. oikeasti! mmh. euforia.
meen lukemaa ruotsin epäsäännöllisii verbei. (oikeesti where rainbows endii)