IRC-Galleria

Lue tämä ja mieti, kuin se olisi totta
On aamu, kello on noin 08.00
Lähden kävelemään kohti koulua
väsyneenä, en jaksa katsoa
tien ylityksessä oikealle ja vasemmalle
mietin mielessäni kuinka rasittavaa se oli
pienenä tyttönä/poikana kun äiti marisi
''Muista katsoa vasemmalle ja oikealle, ja
vielä kerran vasemmalle'' Se oli ärsyttävää.
Enää en jaksa kuunnella moista. Lähden
ylittämään tietä. On liukas, lumisade ja sumuista.
Tallustan tietämättömänä siitä että tämä on viimeinen
tienylitykseni, viimeinen kerta kun kävelen elävänä.
Kukaan ystävistäni ei näe minua enää koskaan.
En tule enää takaisin. Minua ei enää ole.
Auto ajaa sumuisella ja liukkaalla tiellä.
Päälleni. Kuolen siihen paikkaan.
En enää näe perhettäni tai en enää saa
viettää aikaa kavereideni kanssa,
en saa perhettä enkä omia lapsia.
Se on loppu
Ystäväni eivät enää koskaan saa halata minua
ja sanoa välittävänsä, jos edes välittivät
Nyt kannattaa viimeistään tajuta, että jokainen
päivä saattaa olla viimeinen !
Seuraava aamu voi olla viimeinen aamusi
kun saat nousta hymy huulilla, onnellisena
ja iloisena ihmisenä. ÄLKÄÄ unohtako ystäviä.
Ilman heitä olisi varmaan mahdoton
pärjätä. Elämää kannattaa arvostaa,
se ei ole itsestäänselvyyttä.
Jos välität minusta, ja jos tämä tapahtuisi
minulle, sano viimeistään nyt että välität.
JOS VÄLITÄT MINUSTA, LAITA
'VÄLITÄN<3'