Kuljen läpi elämän,
perässä sen tarkotuksen,
kun en tiedä miten sen selitän.
Vain yhden elämän, kuljen läpi elämän.
Päivä on nuori niin ku vastasyntynyt.
Ensimmäinen sana, ensimmäinen kysymys.
Ja jo alkaa seuraavan tykytys,
tää on jokaselle aamulle hypetys.
Tulis jo aamu takas, tulis uus päivä rakas,
eikä maankamara pitäs enää aurinkoo salassa.
Ystävä rakas älä katso vain alas,
kumpa voisit katsoo ylös taas hyvässä valossa.
Vie mut sinne missä onni kirkkaampana valas,
luonnonvalon täytyy valasta talossa.
Ethän elä rakentane umpinaista taloa,
ikkunoista täytyy loistaa valoa.
Päivä on nuori niin ku vastasyntynyt.
Ensimmäinen sana, ensimmäinen kysymys.
Ja jo alkaa seuraavan tykytys,
tää on jokaselle aamulle hypetys.
Tää on jokaiselle aamulle.
Ei voi tietää mitä tuo mukanaan vuorokausi,
eilinen jo vangittu vaikka oven kii pamautit.
Pitäs elää sillee et pystyy elämästä nauttii,
vaikka kaikilla murheellisii kuukausii.
Maakausii, kaikki menee kausittain,
kausii valosii, kausii synkkii.
Mut ei ne voi sammuttaa mun paloa.
Päivä on nuori niin ku vastasyntynyt.
Ensimmäinen sana, ensimmäinen kysymys.
Ja jo alkaa seuraavan tykytys,
tää on jokaselle aamulle hypetys.
Mä kuljen läpi elämän..
Vain yhden elämän..