Miks sanotte, et ootte tääl yksin?? ihan oikeesti, frendit on olemas!? ja sit viel, et miks pitää huolestuttaa niitä? ku on jo valmiiks varpaillaan jonku tyypin kanssa sit pitää viel mennä tyhmäilee! mä oon oikeesti koht niin loppu! toki saa joskus pitää hauskaa, en mä sitä kiellä, mut kiitti, mulle riitti tollane saakelin jokapäiväne ryyppäämine. se rupee olee jo liikaa.. mä stressaan tosi helposti, huolestun viel helpommin. jote toi kuluttaa mua koko ajan enemmä, koht mus ei oo enää mitää jäljellä. tulee parempi mieli kuiteski, ku tietää, et toine o turvallisesti himas (huh mä kuulostan iha joltai nipolta.... -.- ).
voisitteko ystävät rakkaat miettiä tuota teidän asennettanne elämään??
KIITOS!
terv: saakelin nipottaja mummeli D;