Törmäsin viikonloppuna hesaria lukiessani ajatuksia herättävään mielipidekirjoitukseen:
"Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä koulun ja oppilaiden olisi syytä erikoistua jo alaluokilla.
Kovin moni alakoululainen ei taida tietää, mitä alaa tulevaisuudessa päätyy opiskelemaan, saati mille alalle jää tulevaisuudessa työskentelemään. Jopa yläkoulu tuntuu kovin kaukaiselta.
Kokemukseni mukaan alakoulussa opitusta ei edes jää mieleen mainittavasti tietoa, joten siellä tehdyt valinnat vain turhaan rajoittavat myöhempiä mahdollisuuksia.
Valintojen tekemisen edellytyksenä on tiedon saaminen eri vaihtoehdoista.
Aloitin tänä syksynä lukion, enkä voi todellakaan sanoa saaneeni tarpeeksi tietoa valintojen tekemisestä. Ennen koulun alkua en ollut edes tajunnut, mihin suuntaan olen jo valinnoillani ohjannut itseäni. Olen tehnyt lukujärjestykset koko ensimmäiselle vuodelle, mutta tietoisia valintoja en. En uskalla erikoistua, koska en halua sulkea pääsyä opiskelupaikkoihin, joihin kolmen vuoden kuluttua saattaisin haluta.
Jos minä en osaa erikoistua vielä lukiossakaan, kuinka alakoululaiset sen voisivat tehdä?"
(HS - Mielipide - 25.9.2010 - Opintoja ei pitäisi valita liian nuorena)
Tuo kirjoitus sanottaa varmaankin monen ihmisen tuntoja. Omia elämänpolkujaan ei tulisi joutua lyömään lukkoon liian aikaisin - oli kyse sitten opiskelusta työstä tai muusta.
Toisaalta valintojen tekemisen paine on suuri etenkin koulussa. Kaikessa pitäisi tehdä valintoja, vaikka ytimessään välillä voi tuntua, että itse valintojen tekemiseenkin tarvitaan tiettyä taitoa. Mistä sitä taitoa voi saada ja kartuttaa?