Alusta asti oli selkeää että tulen käyttämään työssäni välineenä oikeaa ruokaa.
Makkarat olivat ensimmäinen selkeä asia jonka halusin tuoda esille; ainahan puhutaan ''läskimakkaroista''.
Lihan käyttäminen työssäni oli muutenkin henkilökohtaisesti ajankohtainen aihe, sillä lopetin kesän jälkeen lihan syömisen, vaikka olinkin jo pidempään ollut syömättä sitä tiedostamattani. Olin odottanut hetkeä joka saa minut ymmärtämään eettisen puolen lihansyönnissä, vihdoinkin sain syyn lopettaa kun ymmärsin nykypäivän lihateollisuuden julmuuden.
Toinen näkyvä elementti on spaghetti.
- Italialaiset rakastavat pastaa
- Länsimaalainen kulttuuri palvoo pastaa
- Karppaajat inhoavat pastaa
Ihmekkös, tyhjiä hiilareita, siis sokeria sisältävä pasta on epäterveellistä. Mutta eikö kaikki ole jos ei osaa käyttää kohtuudella?
Pasta tuntui heti työstämisen arvoiselta materiaalilta.
Spaghetti otti pian paikkansa työssään, sillä ajatus raamien rakentamisesta tuli ensimmäisenä mieleeni. Sen möytä myös muodostui ajatuksia sen tarkoituksesta. Pasta sekä makkara edustavat työssäni nopeita sokereita rakastavan yhteiskuntaamme ruokaympyrää: lautasmalli on ''toteutettu'' kun pastan päällä nököttää lihasoosi. Jassoo.
Olen jo pitkään halunnut rakentaa itse kultaiset, prameat ja yksityiskohtaiset raamit kuvalle.
Ajatus peilistä taas tuli torson myötä, sillä halusin antaa työlle helposti samaistuttavat kasvot; jokaisen omat.
Torson rakentaminen lähti ajatuksesta, että olisin pukenut sen ylle uimapuvun. Rakentaessa huomasin kuinka jo pelkästä rautalangasta väännetty nainen miellytti silmääni. Päätin siis jättää rautakehikon esille. Makkarat sijoitin hoikan torson kohdille josta koen ainakin naisten yleensä lihovan. Leviäminen alkaa usein jenkkakahvoista ja mahan alueelta.
Raamini taipuivat liiman kuivuessa joka teki peilin ja raamien yhdistämisestä lähes mahdotonta. Vain harvat kohdat raameista osuivat peilin pintaan joten pelkkä liiman käyttö ei auttanut.
Mietin siis, mikä kuuluu ruokakulttuuriin ja länsimaisen hyvinvointiin sekä nuorten elämään. Mikä on trendikästä ja ajankohtaista, jotain mikä löytyy kansan huulilta. Savukkeet! Tupakka. Rööki.
Tupakointi on yksi osa länsimaisen vaurauden esittelyssä ja on mielestäni vahva osa juurikin ruokakulttuuria. Tupakoinnin asema on toki vähentynyt radikaalisti viimevuosikymmenien aikana mutta koen sen olevan yhä vahvana läsnä.
Valitsin siis viimeiseksi materiaalikseni tupakan filtterit. Työnsin niitä raamien ja peilin väliin jotta ne pysyisivät yhdessä. Röökiähän vedetään muutenkin aterioiden ''välissä'' joten väliin ne myös kuuluivat.
( Balda-tädin ajanviete - Elin Danielson-Gambogi)