IRC-Galleria

Aamulla kun herää niin ei voi koskaa näköjään tietää mihin joutuu kun kotiovensa sulkee..

Tämä tunne mikä valtaa nyt tällä hetkellä on aivan kamala. Alku shokki on mennyt, asioita ei voi käsittää.
Kuinka paha ihmisen on olla, miksei kukaan huomannut sitä ?
Näinkö Pekka-Eric Auvinen purkasi tuskansa, purkasi surunsa, voitti itsensä, mutta vei meiltä läheisiä, sukulaisia, ystäviä, kavereita.

Viattomia ihmisiä kuoli. Ennen kaikkea nuoria ja muutama vanhempi. Voi vain kuvitella sen pelon tunteen, kun ei voi mitään tehdä. Seisot siinä kasvotusten ihmisen kanssa joka on täynnä tuskaa, täynnä vihaa, täynnä katkeruutta. Sitä ei voi kuvitella, jos sitä ei itse koe ja ne jotka koki eivät voi sitä enään meille kertoa..

Sytytetään jokaiselle kuolon uhrille kyntttilä, kynttilä joka kertoo kuinka kaipaamme heitä, kuinka ajattelemme heitä.
He olisivat paljon voineet antaa maailmalle, mutta maailma ei antanut heille.

Ei tätä surun täyttänyttä sekavaa tunnetta voi pukea sanoiksi.. Ei tätä tuskaa mikä on sisällämmen, kuinka paljon yksi ihminen sai aikaseksi niin paljon surua..

Otan osaa niille, jotka menettivät läheisen, sukulaisen, työtoverin, ystävän, veljen, siskon, vaimon, äidin..
Itse menetin myös hyvän kaverin ja sitä jään kaipaamaan.</3

Koittakaa jaksaa..
Jokainen meistä tuntee varmasti vihaa ampujaa kohtaan, mutta myös ampujan vanhemmat ovat uhreja, joten jakselemista myös heille.

Tämä kaikki on siis kunnioitusta viattomia uhreja kohtaan, jotka joutuivat liian aikaisin poistumaan meidän luotamme</3