IRC-Galleria

vilma-a

Blogimerkintä

-

KeskiviikkonaTorstai 08.11.2007 23:50

Kun luet tämän tekstin, vietä muutaman minuutin hiljaisuus heille, ketkä saivat surmansa Jokelan ampumakohtauksessa. He ansaitsevat sen.


Hetket ovat kuin laivat,
ne lähtevät armottomasti aikanaan.
Meidän on oltava kuin satama,
tyynesti kaivaten.


Yön tullen
minä seison portailla kuuntelemassa,
tähdet parveilevat puutarhassa
ja minä seison pimeässä.
Kuule, tähti putosi helähtäen!
Älä astu ruohikolle paljain jaloin;
puutarhani on sirpaleita täynnä.

Edith Södergran

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.