IRC-Galleria

Naisten kiusaks ja miesten iloks on keksitty tuhansia tuotteita, joihin me akan ketkut haksahdetaan. Kaikkia niitä pitää kokeilla, sillä aina on mahdollista, että tököttiä käytettyään alkaa yllättäen muistuttaa jotain Hollywood staraa. Jalat silenee, rypyt ja kaksari katoaa, mahaa kutistuu ja tissit pumpsahtaa ulos. Näin meille uskotellaan ja mä ainakin uskoan. Lähes kaiken.

Vähäkarvaisista jaloistani on ollu paljon iloa mulle ja hupia ystävilleni. Silti, kun kaikki kerran sheivaa ja vahaa kinttujaan, niin pitihän munkin kokeilla. Perusteluna luonnollisesti se miten MINULLE tulee naisellisempi ja seksikkäämpi olo. Siihenhän perustuu kaikki akkojen hömpsötykset. Ajattele miten kamalaa olisi, jos löytäisi sydämen valitun ja viettäisimme romanttisen illan auringon laskua ihaillen. Tai ei se olisi kamalaa vaan se, miten päivän laskiessa ja valon vähetessä onneton kahden millimetrin mittainen vaalean jalkakarvan haivenen varjo pilaisi koko tunnelman. Jotain oli tehtävä

Koko alku kesän TV:stä tulvi kaupallisia tiedotteita siitä kuinka helppoa ja kivutonta vahaaminen on. Sopivasti sattumalta kesken helteisintä heinäkuuta jonkun lehden välissä tupsahti vahalappuja ihan kotiin asti. Eikun tuumasta toimeen. Hyvästi ylimääräiset turhat ja inhottat karvat!

Luin ohjeet ja tunnollisesti lämmitin lappuja käsien välissä ja pläts jalkaan. Irroitus ja toiseen kohtaan sama treatment. Ja kolmanteen. Siinä vaiheessa huomasin että jotenkin omituisesti mitään ei irronnu, päinvastoin. Vaha lähinna jäi kiini mun jalkaan. Tai ainakin aika paljon sitä. Kokeilin teipata uudelleen samaan kohtaan ja ei mitään. Jalka oli kuin kärpäspaperia. Yritin rapsuttaa sitä kynnellä ja tahrasin käteni samaan mönjään. Eli ei toimi. Koitin vielä pari kertaa ja aina sama tulos. Tässä vaiheessa pienen pieni epätoivo alkoi hiipiä mieleen. Ei saatana, ei se irtoa.

Näppäränä naisena kokeilin päälle partahöylää. Se vain tukkiutui, ei muuta vaikutusta. Kävelin liimajalan kanssa pitkin kämppää ja ajattelin että ruokaöljy varmaan tehoais. Ei tehonnu. Jalka vaan oli entistä ällöttävämmän näköinen. Kylmä hiki alkoi nousta pintaan ja huomasin että sovitut treffit Irmelin kanssa alko olla ajankohtaiset. Suihkutin koiven ja farkut jalkaan helteestä huolimatta. Tukevasti tarrautui huosunlahje kiinni....menoksi.

Irmeli pupun riemulla ei ollu rajoja kun selitin tilanteen. Järkevänä tyttönä olin ottanu vahapaketin mukaan laukkuun, jos vaikka kaikkitietävä ystäväni löytäisi ratkaisun pulmaani. Mentiin markettiin ostoksille ja riehakkaana innostuin kokeilemaan shortseja. Näky oli kammottava. Kaikki se pienen pieni sininen nukka, mitä farkuista irtoaa, ja hellepäivän kaupunkipöly oli värjänny mun gasellin säären sinertävän harmaaksi. Ihan ku koko jalka olis hakattu. Tilanteen vakavuuden hymyssä suin todettuamme suuntasimme kohti kemppari osastoa. Jos vaikka löytyis samaa tahmeaa ainetta ja voisimme tutkia mitä olisi tehtävissä. Aika monta muutakin mainoksen uhria oli vieraillu ko kaupasssa sillä VEET osasto ammotti tyhjyyttään....

Ei muuta kuin Lauttasaareen Irmelin arvoasuntoon. Mukana ollutta paketin jämää tutkiessamme rakas ystäväni halusi kokeilla vielä kerran. Liimaus jalkaan ja valoa nopeampi riuhtaisu. Ja nolla vahaa siinä kohdassa! Mahtavaa! Muutamien toistojen jälkeen toinen takajalkani oli puhdas nukasta, pölystä, vahasta ja haituvista. Kostoksi rimpuilusta lähti myös vähän ihoa, mutta se oli pieni hinta tarrattomasta jalasta. Että jag VEET Inte enää koskaan.

Toivottavasti jakamattoman rakkauteni tuleva kohde pystyy elämään asian kanssa.

Auts. Mä olen aina välillä vähä hidas. Blondi. Ja tänään se iski. Monen päivän jälkeen. Järkky morkkis viime viikonlopun sekoiluista. Vihlas ja syvältä. Kuinka kusipää ihminen voi olla? Kuinka paljon sitä paskaa, mitä inhoaa, viljelee itse ympärilleen? Lannoittaa...Auts...En kai mä oikeesti ole sellanen? Vai olenko? Lortto...

Sitte toisaalta aina voi nostaa nokan kohti yläkertaa ja ajatella, että entäs sitte? Niin entäs sitte. Pitääkö mun puolustella käytöstäni itselleni sillä että ku 'kaikki muutki'. Että kai mäkin saan joskus vähä bailaa...Hei täytyy munki suoriutua... Muistaakseni olin vähä yli 13-vuotias. Ainakin välillä. Ja kai parempi että pystyy toisinaan kattoo taaksepäinki. Kai. Tiedostaa olleensa mulkku. Ja idiootti. JESA BÄNKS!!!

Täytyy vielä hetki kelaa homma hommaa omassa päässä. En toistaiseksi osaa julkisesti avautua enempää. Ainakaan morkkiksesta. Toivottavasti tää mene yhtä nopeasti ohi kun tupsahti esiinkin. Semmone Copperfield juttu.

Itsensä rankaiseminen on muuten loistava, lähes taiteeseen verrattava laji. Suosittelen. Rääkkäämistä kannattaa harrastaa esim. liikunalla tai näännyttämällä. Vitsi että tekee hyvää. Terapian tarpeessa. Ja kainalon. Auts.

Mutta Dynastia yöpaidasta en luovu enää koskaan. Krystle säilyy, mutta PVC hame saa jäädä narikkaan odottaa äpärän seuraavaa popparia. ;-)

XXXX

1.Maria on Euroopassa yleinen kristillinen naisen nimi.
2.Maria on voittanut kultaa 100m sekauinnissa uudella pohjoismaiden ennätysajalla.
3.Maria on rinnakkaisten järjestelmien analysointityökalu.
4.Maria on Savolaisen perheen ilopilleri.
5.Maria on todella Jumalan äiti.
6.Maria on tullut lähinnä Helsingin Yliopiston Aleksanteri-Instituutista.
7.Maria on 1910-luvulla rakennettu peräpohjalainen perinnetalo.
8.Maria on 14-vuotias.
9.Maria on tyytyväinen. Maria is satisfied.
10.Maria on myös - tavallaan yhtä aidosti kuin ihminen on osallisena Kristuksessa - koko kirkon äiti."