Luulin kaiken kadonneen,
luulin jo unohtaneeni,
sen tunteen jonka joskus herätit,
jota en uskonut todeksi
En ennen kuin nyt,
myöhään,
aivan liian myöhään
Myöhään?
Ei koskaan ole liian myöhäistä,
ellet itse päätä niin
Voin vain toivoa,
että vielä kuulen
ne sanat suustasi,
kuiskaisit hellästi korvaani
Rakastan sinua,
enkä aijo tästä mihinkään kadota.