Olet jossain kaukana.
En tunne sinua enää, niin kuin tunsin ennen.
En saa sinuun yhteyttä.
Välissämme on ajan tuomaa tyhjyyttä, joka on muuttunut kuiluksi, jossa ei ole siltaa sen ylittämiseen.
Sinusta on tullut niin vieras ja outo, häilyvä olento.
Kaipa sama tie joskus meiltä kaikilta häviää, kahdeksi erilliseksi
En mä silti vaan tajunnu miksi ?
Elämä sanoo vain, että siksi
Ja niin hävisit jonnekin...
ps. Otin käsistäs kiinni,
Sä hymähdit ja kysyit:"Mitä sä teet?"
Mä hymyilen ja sanon vaisusti:"Pidän susta kiinni, en haluu menettää suakin."