IRC-Galleria

Oon kelannu tänään helvetisti asioita, sitä miks oon täällä ja mikä oikeesti on tärkeetä mulle, tulin siihen tulokseen että elämällä ei oo enää mitään annettavaa mulle. Tuntuu vaan silt et oon tääl suojelemassa porukkaa sekin homma on pikku hiljaa aivan turhaa sillä tehän pärjäätte omillannekin. En ees uskalla puhuu siit mikä mua oikeesti vaivaa koska en halut satuttaa mun läheisiä , sen takii joudun piilottaa tunteeni ja sen takii en osaa enää rakastaa ketään koska pelkään satuttavani sitä yhtä tiettyä tyttöö. Tää on niin kivaa, sillon ku tarvis apua niin ei sitä kukaan oo tarjonnassa vaan ne lähtee karkuun ja niil on muut tärkeetä just sil hetkel, niille voin vaan sanoo et ei tarvii itkee perään kun en enää herännykään uuteen aamuun ja jos elämä jatkuu tähän malliin niin se päivä on aikasemmin kun uskoittekaan