Katon yöllä taas taivaalle kaikkee mahollist miettien
Tunteit, murheit, aika ohi vierien
Tiedän katsovani samaa tähtee kanssa miljoonien
Tiedän valuttavani kyyneleen kanssa monien
Ei sanoiks pysty muuttaa kaikkee mitä joskus pitäs sanoa
Ei ilmasta voi tunteit jotka tuulee heti katoaa
Ei oo itsestään selvyyksii, elämä on palapeli
Mitä pitää rakentaa, sille anna kaikkesi
Läpi elämän muistaa kaikki voimakkaat hetket
Ku ilon tai surun tunteist virtas kyyneleet
Toivon tuntevani taas sen minkä kauan sitte tunsin
Siivet oon mä saanu selkää ainoastaa mun unis
