Hei tää on sulle...
En enää osaa sanoo miten paljon rakastan.. oot mulle nii tärkee... Ääh, oot ihan vammanen, ja nolo, mut rakastan sua...ja nytte en enää osaa ja uskalla sanoo sulle että välitän.. oon ihan outo, ja tiedän sen.. mä pelkään ja ahdistun, nauran ja itken, leijun pilvissä ja kiikun helvetissä. kaikki sun takia, oot mulle sanoinkuvaamattoman tärkeä. mulla on paljon sanoja, runoja ja kirjeitä, joita en koskaan sanonut tai kirjottanu. ja se yks ilta, millo sulla kävi aika vitunmoinen tuuri.. Ja jotenki kaikki järjesty oudosti ja tapahtu nii nopeesti että vasta parin kuukauden päästä tajusin mitä tein ja missä olin. ja sitte tutustuin suhun paremmmin ja opin tuntemaan uusia puolia susta. Sillo vasta rakastuin suhun. muilla se menee nii, et alkuhuuma ja sitten tulee se osa et ollaa moimoi ja pari pusuu ja sitte onki jo se että toinen on vaa kamu tai sitte ollaan vihamiehiä. mutt meillä on erinlainen suhde. ei ehkä koskaa nuolla mitenkää hirveesti, mut haluun osottaa pienillä eleillä miten paljon välitän... mä en oo tottunu tollaseen.. ja sä oot mun ajatuksissa tosi usein. jos laskee, et jos välitän ajattelen, ja sua ajattelen 3/4 ajasta... ja haluun puhuu sun kaa.. ja haluun et oot mun vieressä.. ja en ikinä kadu sitä muinasta softipaikka-tapaamista, vaikk meijän tiet joskus erois.. mä..mä en osaa enää puhua.. mä en haluu sanoa että: "mä rakastan sua" oon sanonu sen nii monta kertaa.. mut ihan sama missä oot, mut oot mun sydämmessä... nyt...mun pulssi kiihtyy ku ajattelen meidän hetkiä.. oot mulle liian rakas, saan varmaa rytmihäiriön.. oot kaunein asia maan päällä, väität et et oo söpö ja puhut peleistä, mut mä uskon et kyllä sä syvällä sisälläs tunnet samaa ku mä, vaikket sitä kerro.. ja... mä en enää haluu sanoo niitä sanoja, ne on nii kuluneet.. mut pysy siinä, pysy mun sydämessä, oot mun sydämmeen kaiverettu. ja haluun et oot siellä... noh, tällänen oon, en voi sille mitää...
-noora. 26.2.2011. klo. 21.25.
En enää osaa sanoo miten paljon rakastan.. oot mulle nii tärkee... Ääh, oot ihan vammanen, ja nolo, mut rakastan sua...ja nytte en enää osaa ja uskalla sanoo sulle että välitän.. oon ihan outo, ja tiedän sen.. mä pelkään ja ahdistun, nauran ja itken, leijun pilvissä ja kiikun helvetissä. kaikki sun takia, oot mulle sanoinkuvaamattoman tärkeä. mulla on paljon sanoja, runoja ja kirjeitä, joita en koskaan sanonut tai kirjottanu. ja se yks ilta, millo sulla kävi aika vitunmoinen tuuri.. Ja jotenki kaikki järjesty oudosti ja tapahtu nii nopeesti että vasta parin kuukauden päästä tajusin mitä tein ja missä olin. ja sitte tutustuin suhun paremmmin ja opin tuntemaan uusia puolia susta. Sillo vasta rakastuin suhun. muilla se menee nii, et alkuhuuma ja sitten tulee se osa et ollaa moimoi ja pari pusuu ja sitte onki jo se että toinen on vaa kamu tai sitte ollaan vihamiehiä. mutt meillä on erinlainen suhde. ei ehkä koskaa nuolla mitenkää hirveesti, mut haluun osottaa pienillä eleillä miten paljon välitän... mä en oo tottunu tollaseen.. ja sä oot mun ajatuksissa tosi usein. jos laskee, et jos välitän ajattelen, ja sua ajattelen 3/4 ajasta... ja haluun puhuu sun kaa.. ja haluun et oot mun vieressä.. ja en ikinä kadu sitä muinasta softipaikka-tapaamista, vaikk meijän tiet joskus erois.. mä..mä en osaa enää puhua.. mä en haluu sanoa että: "mä rakastan sua" oon sanonu sen nii monta kertaa.. mut ihan sama missä oot, mut oot mun sydämmessä... nyt...mun pulssi kiihtyy ku ajattelen meidän hetkiä.. oot mulle liian rakas, saan varmaa rytmihäiriön.. oot kaunein asia maan päällä, väität et et oo söpö ja puhut peleistä, mut mä uskon et kyllä sä syvällä sisälläs tunnet samaa ku mä, vaikket sitä kerro.. ja... mä en enää haluu sanoo niitä sanoja, ne on nii kuluneet.. mut pysy siinä, pysy mun sydämessä, oot mun sydämmeen kaiverettu. ja haluun et oot siellä... noh, tällänen oon, en voi sille mitää...
-noora. 26.2.2011. klo. 21.25.
K♥N