IRC-Galleria

Mua vituttanu koko päivän tänään, enkä tiedä mikä mua vaivaa. On varmaa täyskuu ja korkeet vedet. Mä oon yksin enkä kaipaa keltään seuraa, vaik se vois tän fiiliksen poistaa. Vois kait poistaa kukkaan, mut tietty tää on sen syytä taas. Kiva kun ymmärrätte, antakaa tulla vaan. Kaikki itsesyytökset pitää unohtaa ja alkaa kuluttaan energiaa,. Voi vaan toivoo et olis voimaa. Puolustusmekanismit kuormittaa ja on tosi paska olla. Asiat halki poikki pinoon heti ja nyt. Mä torjun ja halkasen niin kauan, että oon eksyny. Kaivan itteeni syvemmälle. Kaipaan sanoja joita sulla ei taida olla. Pitäis kait suosiolla heittäytyy tuulen vietäväks ja antaa koko paskan olla rauhas. Siihen on vielä pitkä matka oon tullu niin pitkälle että on pakko jatkaa. Perillä tavataan.

En mä tiedä miks, mut tältä vaan nyt tuntuu. Mä en jaksa tänään tänään yhtään mitään enkä ketään. Ihan turha koittaa mun olotilaan puuttuu, mä en jaksa tänään yhtään mitään enkä ketään.

Levottomat jalat, kelvottomat tavat, kohta helpottavat ajat, hervottomat ajatukset valtaa mun pään. En voi lähtee ko pitää ylläpitää ja säätää mut jos mä jään hajoo pää.

Mä tiedän et mulla on kaikki vitun hyvin verrattuna miljooniin, mut silti miljooniin muihin paikkoihin tahtoisin mielluummin, ku siihen missä oon nyt. Mä oon väsyny. Joka kerta ko mä nään lentokoneen mitä mä sanon? ”Taas joku pääsee pois.” Just niin. mä tiedän et ruoho on vihreempää just siellä missä on lamput ja kastelulaitteet kunnos, ja oikee puutarhuri joo, mut se ei paljo lohduta tai tainnuta mun kaipuuta pois tästä kaikest. Liikuta mun mieltä pois täst olotilasta haikeest. Vaimeesti kuulen kaukaa viisaita äänii jotka neuvoo mua ottaan itteäni niskast kiinni. No just niin, no niinhän kaikki asiat selvii, jos siihen on kapasiteettii. Mut on turhaa ettiä oikeet settiä väärästä päästä. Kiitos avusta kaikki neuvot päässäni säästän. Ehkä jonakin päivänä hyödykseni käytän kun nyt tääl vaan jotenki hengissä loppuun asti selvitään.

En mä tiedä miks, mut tältä vaan nyt tuntuu. Mä en jaksa tänään tänään yhtään mitään enkä ketään. Ihan turha koittaa mun olotilaan puuttuu, mä en jaksa tänään yhtään mitään enkä ketään.

Ehkä tää on omatunto jonka mä oon kadottanu, ehkä tää on syyllisyys joka mua on kuumottanu, ehkä tää on sisäinen ääni joka on huutanu, ehkä tää on jotai jonka mä oon tukahduttanu. Nikotiini herättää ja kofeiini lämmittää mieltä, ei voi kieltää etteikö sen takii ei särkis pää. Mut jollain pitää taistella nälkää vastaan. En mä jaksa raksa safkaa, vaik mä tiedän et se kostaa. Ois kait helppo hukkuu masennukseen, kun on liian väsyny nukkuu. Tosimies ei osaa itkeä itteään uneen. Näkökenttä on sumee, mut mä tunnen et muutos tulee. Siellä paistaa aurinko mut ulos mä en haluu mennä, sää ei mieltä kevennä. Mä kirjotan sen esiin mikä sydäntä painaa, kivenä hiertää kengässä ja päässä kasvaimena painaa ajatukset kasaan. Sataa rakeita mun sisään, lisää tuskaa joka sekunti. Viis hunttii taskus ja kuus tonnii laskui. Mut rahal ei pysty tätä selittään, ei se oo yhtään mitään, mut kun ehkä tän kaaoksen heijastuma peiliin.