IRC-Galleria

Suuryhtiöt eivät ole vain ahneita rahastajia, vaan lisäksi ne ovat hyväntekijöitä. Tuoreeltaan esimerkiksi Coca Cola on kertonut pelastavansa jääkarhuja, samoin esimerkiksi McDonald'silla on erilaisia hyväntekeväisyyskampanjoita.

Suuryhtiöiden harjoittamaan hyväntekeväisyyteen kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti. Aluksikin siksi, että bisnes on aina bisnestä: hyväntekeväisyyttä tavataan harrastaa vain silloin, kun se tuottaa hyötyä. Hyväntekeväisyys pyritään tekemään mahdollisimman näkyvästi niin, että sillä tuotteeseen liitettäisiin positiivisia mielikuvia: "Kuinka söpöä, virvoitusjuomayhtiö siellä Grönlannin jäillä pitää huolta pienistä valkoisista pörröisistä jääkarhunpennuista, tui tui! Ohoh, kaupassa on myynnissä Coca Colaa, taidanpa ostaa, nehän on jääkarhujenkin ystäviä."

Toinen syy suhtautua varauksella tähän hyväntekeväisyyteen on se, että monet ongelmat, joita vastaan hyväntekeväisyydellä taistellaan, ovat itse asiassa juuri suuryritysten ahneuden aiheuttamia. Afrikan köyhyys on pitkälti tullisaartojen ja vuosisatoja jatkuneen riiston aiheuttamaa. Ilmasto lämpenee muun muassa siksi, koska talousjärjestelmämme vaatii jatkuvaa lisääntyvää kulutusta ja ikuista talouskasvua.

Eräs parhaimmista esimerkeistä tekopyhyydestä taitaa olla viime syksyn kohu, joka syntyi kotimaisen makeisjätti Fazerin hyväntekeväisyyskampanjasta. Sinisestä suklaastaan tunnettu yhtiö lupasi isolla rahalla Hesarin etusivulle ostetussa mainoksessaan lahjoittaa viisi senttiä jokaisesta myydystä Fazerin sininen -suklaalevystä koulun rakentamiseen Norsunluurannikolle. Ironista oli, että mainokseen käytetyllä summalla koulu olisi miltei saatu rakennettua, ja lisäksi Fazerkaan ei ole voinut taata oman suklaansa kaakaopapujen eettisyyttä. On hyvinkin mahdollista, että Norsunluurannikon kaakaoplantaasien lapsiorjat ovat poimineet Fazerinkin suklaan kaakaopapuja.

Toinen tuore, sangen mielenkiintoinen esimerkki on ollut McDonald'sin paljastunut toiminta. Yhtiö osallistui niin sanottuun vaihto-oppilasohjelmaan, jossa ulkomailta tulevat nuoret pääsivät tutustumaan amerikkalaiseen unelmaan: tekemään töitä ja elämään Yhdysvalloissa. Aasialaiset ja etelä-amerikkalaiset nuoret olivat itse kukin maksaneet kulttuurimatkasta 3000-4000 euroa päätyäkseen työskentelemään Mäkkärin kassalle alle minimipalkan ja täysin epäreiluin työehdoin. Työvuoro oli saattanut kestää yli vuorokauden, ilman ylityökorvauksia.

Vaikka Cokis hyvää onkin, suklaa maittaa aina ja se euron juusto on tosi hieno asia, suuryhtiöihin ja niiden harrastamaan hyväntekeväisyyteen kannattaa suhtautua kriittisesti. Todellista hyväntekeväisyyttä voikin olla reilun kaupan tuotteiden ostaminen tai asiointi lähigrillillä globaalin jättikorporaation tiskin sijaan.

---

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=7185
http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256#

Nämä tyypit on liian hauskoja ._.
Hosted be Lee Tockar (Snips & Steven Magnet), Peter New (Big Macintosh), and Andrew Francis (Braeburn & Shining Armor)

http://uk.pedigree.com/pedigreeadoptiondrive/

ja kaikki vie nyt koiran virtuaali kävelylle neljän nettisivun läpi, leikkii koiran kans painamalla yhtä nappia ja lahjottaa samalla punnan brittien kodittomille koirille!

ps. itsehän omistan Espanjasta adoptoidun katukoiran.

Siis Kiva.org.

http://www.kiva.org/

Minun on ollut tarkoitus perehtyä tähän jo jonkin aikaa. Tänä iltana sain sen sitten vihdoin tehdyksi.

Kiva on rahanlainaussysteemi, jossa kuka tahansa voi lainata rahaa sitä tarvitseville yrittäjille ympäri maailman, yleensä kolmansiin maihin. Näillä nollakorkolainoilla paikalliset yrittäjät voivat sitten turvallisesti tehdä sellaisia tarvittavia hankintoja joihin heillä ei olisi suoraan varoja. Eli tässä autetaan ihmisiä auttamaan itse itseään. Täyttää periaatteessa ainakin kaikki minun kriteerit.

Lainojen takaisinmaksuvarmuus on sivuston mukaan 99%, ja Kiva valvoo takaisinmaksua.

Itse lainasin nyt testiksi 25 dollaria (18,85 euroa) bolivialaiselle ryhmälle keittiön hankkimiseksi. Lainataksesi rahaa täytyy sinulla olla Visa-card, MasterCard, American Express-card tai voit tehdä lainaamisen PayPall-sopimuksella. Rahaa menee perille lyhentämättömänä.

Nollakorkoista takaisinmaksuaikaa ryhmällä on 7kk, ilmoitan galtsublogissani vielä kun rahaa on alkanut tulla takaisin minulle.

Hei! Olen Charity!
kuinka voit! Toivottavasti olet hieno ja täysin kunnossa terveyden. Kävin läpi profiilisi ja luin sen ja otti intersest siihen, jos et ole mielessäni on kuin voit kirjoittaa minulle tämä ID: (osoite@muutettu) Toivottavasti kuulemme sinusta pian, aion odottaa for your mail, koska minulla on jotain tärkeää kertoa.
Paljon rakkautta Hyväntekeväisyys!

Yhyy. Nyt vituttaa. En saa niitä kenkiä. 8< enkä sen puoleen mitään muutakaan niistä. Argh. Haluannnn 8< Mutta "liian kallista" --' ku kengät yksinään maksaa kuuskymppiä sit viel kaikki postituskulut ja tullimaksut ja yhyy. Pitää pyytää rippilahjaks, jos vaikka joku haluis ostaa ne mulle.. <3 ja laitan lahjalistalle kans että saisin matkan (ja lipun?) Japaniin sinne Summer Soniciin MCR:ää kattomaan. <3 Ja Venganza pääsee kans listalle. =D

Ja niillä kengillä tarkotan niitä ihania Fuck Cancer -kenkiä. Niitä Frankin suunnittelemia (hihi, Frankie Iero, awwaww nauran, söpöä). Niitä ihania <3 Me wants. 8<

http://merchnow.com/store/merchant.mv?Screen=PROD&Store_Code=SFAC&Product_Code=SFACFI00WH-SH&Category_Code=MCR0&Product_Count=0

^ noita.

Menee hyvään tarkotukseenkin ne rahat. Naisten rintasyövän vastustamiseen.
Mutta yhyy. En saa niitä 8<

HALUAN NE. 8<
1) Ne on hienot <3 ylihienot.
2) Ne on Frankin suunnittelemat
3) Rahat menee hyväntekeväisyyteen

Mut yhyy. Joku haluu ostaa ne mulle? <3

http://www.halfsatori.com/2008/06/57-kilos-of-food.html


-o)O(o-


As of late, I've been spending a good deal of my time working with the Angel's Heaven orphanage in the neighborhood, near the Kathmandu Durbar Square. Run by Amrit and his wife Aishwarya, this orphanage of 20 beautiful children is badly in want of support.

A friend spotted me the other day at a wholesale grocery store near the Universal Peace Foundation office — I spent away the last 2500 NRS I had to get the children food for the upcoming days. 30 kilos of rice, 10 kilos of flat rice, 5 kilos of mung dal, sugar and oil respectively, and a kilo of tea and mixed beans each, and at the crux of time — Amrit has a trekking office, but the season is now at rock bottom, owing both to weather and the current political situation in Nepal.

Some friends, inspired by the example, have chosen to hop onboard and do the same. The children need an average of 12 kilos of rice and 1 kilo of dal per day, in addition with some vegetables. Much is in plans for providing steady future sustenance for this small but beautiful and very meaningful project.

We've been painting at the orphanage also. This old guest house, now rented for the orphanage, is in need of renovation to provide for an inspiring environment for the little angels. Manue and Bikash have been lending their artist's hand to fill the walls with flowers, vines, fruits and other beauties of nature. The top floor roof needs repairs to get past the ongoing monsoon season, and a new 2000 liter water tank also needs to be purchased.

Much is to be done, then! I got a draft of the website today — thanks Manue! — and it should go online momentarily with more specifics on the running expenses and development prospects for the orphanage.

Anyone touched by the prospect is cordially welcome to contribute — in however small and grand way — to the cause. To give an example, 12 kilos of rice costs 850 NRS (8.50e) — here even little goes a long way! I will be posting more details in the days to come. In the meantime, feel free to get in touch with me if the above sparks an interest.