Motion of consciousness at speeds faster than the speed of existence creates a phenomena of ontological dilation, where the relevance of subjects, objects, observations and reflections cease before their arising.
Drinking coke from a coffee cup with stains of old coffee at the bottom. The stain resembles a spheric tai-ji-tu with the dark half shaped in the face of a wondering crescent. Normal people see Christs on bread loafs. I wonder what went wrong with me.
Tavoitteleeko buddhalaisuus rationaalisen ajattelun seka muiden psyykeen rajojen ylittamista?
-=-=-=-=-
Zen-traditio on kuuluisa koan-harjoituksistaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Koan), jossa pyritaan nimenomaan mielen rakenteiden ylittamiseen paradoksia pohtien. Sama teema loytyy myos vanhemman buddhalaisuuden maailmasta, joskaan vaikkei yhta korostetussa hahmossa.
Bodhi eli valaistuminen tapahtuu egon rauetessa, viisauden silmien katsellessa olevan ilmentymaa omassa luonteessaan, vapaana psykologisista ehdollistumista.
Rationaalinen paattely seka muut psyykeen toiminnot eivat sinansa ole ongelmia itsessaan. Ongelma syntyy niita kaytettaessa. Mikali psyykeen prosessit rullaavat omaa rataansa havaitsijan ymmartaessa niiden kulun, ne ovat ongelmattomia. Mikali ne kulkevat hallitsematta, tai vailla ymmarrysta, on edessamme ongelma.
Eras ideaali on _mielen taydellinen hallinta_, sen seisauttaminen. Tama ei kuitenkaan ole buddhalaisen tradition paamaarana, silla mielen keskittaminen tai seisauttaminen johtaa samadhiin, mutta samadhi itsessaan ei johda bodhiin. Prajna eli viisaus johtaa valaistumiseen. Siina missa samadhi tukee prajnaa, ja on tietyssa maarin vaadittava tuki sen kehittymiselle, ainoastaan samadhin taydellistaminen ei johda nirvanaan.
Maailma on ymmarrettava — viisaus tarkoittaa olevan ymmartamista. Maailma voidaan ymmartaa joko stilleina tai liikkeessa. Ero kahden liikkeessa ymmarretyn maailmankokemuksen valilla on verrattavissa ihmiseen joen virrassa. Joen pysayttaminen on vaikeaa. Virran mukana kelluminen on vaivatonta. Kysymys on, _annammeko_ itsemme virran vietavaksi vai _joudummeko_ sen viemaksi.
Muotojen (1: rupa) lasnaolo mahdollistaa havainnot (2: samjna), jotka synnyttavat tunteita (3: vedana) viitaten menneisiin ehdollistumiin (4: samskara) seka luoden uusia. Tietoisuus (5: vijnana) on naiden viiden skandhan (http://en.wikipedia.org/wiki/Skandha) eli muodostuman taustalla oleva tiedostava valo.
Mikali henkilo havaitsee yllaolevat tekijat niiden omassa luonteessaan, irtisanoutuen identiteetista niiden kanssa, han kohoaa psykologisen ehdollistumisen ylapuolelle, ylittaen rationaalisen ajattelun muiden psyykeen prosessien muassa, avaten itsensa ehdollistumat ylittavan todellisuuden kokemukselle.
"Minkalaista meditaatiota harjoitat? Mita tarkoittaa 'Transvehicular Buddhist'?"
----
Nykyinen suuntaukseni on mitaan yksittaista traditiota laajempi, jos vaikka leijonanosa onkin ammennettu eri buddhalaisten perinteiden maailmasta. Kokeilen eri metodeja ja niiden soveltuvuutta omaan psykologiseen kenttaani, tarvittaessa muokkaan tai yhdistelen luodakseni itselleni optimaaliset tyokalut.
Ohella harjoitan valkean Taran sadhanaa (myotaillen Atishan Tara-bharttarika-sadhanaa), elementtien meditaatiota, erilaisia body-scan tekniikoita, energian kanavointia, "mind meld" tietoisuuksien yhdistamista, ja ajoittain myos mantra-japaa (Tara / Mani), pranayamaa ja kundalini-kultivointia.
Viime aikoina istuen tehty meditaatio on ollut vahemmalla. Kantavana teemana ollut maailman kohtaaminen ja siihen uudelleen integroituminen, uusi syntyma uusin lahtokohdin, uuteen maailmaan ja uuteen elamaan, taustalla kaikki vuosien varrella eristyksissa tehty pohdinta ja harjoitus. Tulee piste jossa maailma pitaa kohdata, tuoda nirvana ja samsara saman poydan aareen.
Niin, ja "transvehicular" on kommentaari toisistaan eronneista ja usein toisiaan vaheksyvista buddhalaisuuden suuntauksista: Hinayana, Mahayana ja Vajrayana. Yana tarkoittaa kirjaimellisesti kulkuneuvoa, "vehicle". Transvehicular on siten henkilo, joka ajaa tarpeen mukaan erilaisia ajoneuvoja.
As of late, I've been spending a good deal of my time working with the Angel's Heaven orphanage in the neighborhood, near the Kathmandu Durbar Square. Run by Amrit and his wife Aishwarya, this orphanage of 20 beautiful children is badly in want of support.
A friend spotted me the other day at a wholesale grocery store near the Universal Peace Foundation office — I spent away the last 2500 NRS I had to get the children food for the upcoming days. 30 kilos of rice, 10 kilos of flat rice, 5 kilos of mung dal, sugar and oil respectively, and a kilo of tea and mixed beans each, and at the crux of time — Amrit has a trekking office, but the season is now at rock bottom, owing both to weather and the current political situation in Nepal.
Some friends, inspired by the example, have chosen to hop onboard and do the same. The children need an average of 12 kilos of rice and 1 kilo of dal per day, in addition with some vegetables. Much is in plans for providing steady future sustenance for this small but beautiful and very meaningful project.
We've been painting at the orphanage also. This old guest house, now rented for the orphanage, is in need of renovation to provide for an inspiring environment for the little angels. Manue and Bikash have been lending their artist's hand to fill the walls with flowers, vines, fruits and other beauties of nature. The top floor roof needs repairs to get past the ongoing monsoon season, and a new 2000 liter water tank also needs to be purchased.
Much is to be done, then! I got a draft of the website today — thanks Manue! — and it should go online momentarily with more specifics on the running expenses and development prospects for the orphanage.
Anyone touched by the prospect is cordially welcome to contribute — in however small and grand way — to the cause. To give an example, 12 kilos of rice costs 850 NRS (8.50e) — here even little goes a long way! I will be posting more details in the days to come. In the meantime, feel free to get in touch with me if the above sparks an interest.