IRC-Galleria

Epäkohtia:


2. Aik. 7:5, 8-9 -- Raamattu ilmoittaa kuningas Salomon uhranneen 22 000 härkää ja 120 000 lammasta yhdessä viikossa. Tämä merkitsee hänen teurastaneen yli 845 eläintä tunnissa, yli 14 eläintä minuutissa, tauotta seitsemän vuorokauden ajan.

1. Moos. 7:2-4,10 ilmoittaa Nooan keränneen arkkiinsa seitsemässä päivässä vähintään yhden parin jokaisesta eläin-, lintu- ja hyönteislajista. Eri lajeja löytyy maailmasta, hyönteislajit mukaanlukien, noin 10 miljoonaa. Otettaessa kaksi yksilöä per laji, lastattavien organismien määräksi tulee 20 miljoonaa, mikä merkitsee, että arkkiin lastattiin melkein 2000 yksilöä minuutissa, yli 30 yksilöä sekunnissa, arkin yhdestä ainoasta ovesta, yötä päivää seitsemän vuorokauden ajan.

Sitkeä kansa? Ensin amalekilaiset tuhotaan täydellisesti, 'vihkien kaiken kansan tuhon omaksi miekan terällä' (1. Sam. 15:3,7-8), vähän tämän jälkeen amalekilaiset tuhotaan täydellisesti toistamiseen, 'jättämättä yhtään miestä tai naista henkiin' (1. Sam. 27:8-9). Miltei heti sen jälkeen, kun amalekilaiset on 'hävitetty täysin' jo kahdesti, ilmoittaa Raamattu amalekilaisten suorittaneen tuhoisan ryöstöretken Siklagiin (1. Sam. 30:1), jonka seurauksena Daavid hävittää heidät kolmannen kerran (1. Sam. 30:17-18).


Sitten tasa-arvoa:


5. Moos. 22:13-21 "Jos joku on ottanut vaimon ja yhtynyt häneen, mutta sitten hylkii häntä ... ja sanoo:
Minä otin tämän naisen vaimokseni, mutta kun ryhdyin häneen, en tavannut hänessä neitsyyden merkkiä ...
(20) Jos syytös on tosi, jos tytössä ei tavattu neitsyyden merkkiä, silloin vietäköön tyttö isänsä talon ovelle,
ja kaupungin miehet kivittäkööt hänet kuoliaaksi."

3. Moos. 21:16-23 "Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: .. Älköön lähestykö kukaan, jossa on joku
vamma, älköön kukaan sokea tai ontuva, kukaan kasvoiltaan tahi jäseniltään muodoton, jalkansa tai
kätensä taittanut, kyttyräselkäinen tai surkastunut, silmävikainen tai ihotautinen tai rupinen tai
kuohittu. .. Älköön hän tulko esiripun luo älköönkä lähestykö alttaria, koska hänessä on vamma, ettei hän häpäisisi minun pyhäkköäni."

1. Moos. 38:8-10 -- Jumala surmaa miehen siksi, että mies kieltäytyy siittämästä lasta hänen veljensä leskiintyneen vaimon kanssa.


Yllättävä paljastus:

Oliko Jeesus itse Saatana? Saatana, jonka lempinimi Lucifer merkitsee "valontuojaa" tai "kointähteä", kuvataan Raamatussa "kointähtenä", joka toivoo "nousevansa taivaaseen" (Jes. 14:12-13). Yllättävänä käänteenä Jeesus, joka tässä vaiheessa on noussut taivaaseen, paljastaa silti Raamatun lopussa: "Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti" (Ilm. 22:16).


http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam3....

Näit on hyvä kysellä riparil :D

-Kopioitu-

Ongelma: Jos Jeesukseen uskominen on tie pelastukseen, miten käy niille, jotka ovat hyviä ihmisiä, mutta eivät usko Jeesukseen tiedon tai uskon puutteesta, kun äärimmäisen pahakin ihminen voi pelastua?

Ensinnäkin täytyy muistaa, että Jeesus oli kapinallinen ja äärimmäisen käytännöllinen ihminen, jonka mielestä oli silkkaa typeryyttä vaikka jättää aasi kaivoon koko sunnuntaiksi, jos se sinne sattui silloin putoamaan. Myöskin hän vastusti kaikkea syrjintää, paremmuus ajattelua ja ylhäisten pöyhkeilyä. Hänen mielestään arvokkaampaa oli se, mitä tekee sydämmestään, kuin se minkä tekee vain muodon vuoksi. Tämä itsessään jo kertoo siitä, mitä Jeesus tarkoitti, sillä että se pelastuu, joka sydämmessään häneen uskoo. Ettei kyseessä ole niinkään uskon harjoittaminen vaan hänen tiensä seuraaminen sydämmessään, jota oikeastaan itse uskon harjoittamisen pitäisi olla, ainakin pohjimmiltaan. Sillä siitä, että seuraa Jeesuksen tietä sydämmessään, seuraa tietynlainen toiminta, että vaikka ihminen olisi kuinka virheellinen, niin hän on hyvä pohjimmiltaan, sillä hän pyrkii aina hyvyyteen.

Siis mikä tällainen toimintamalli olisi? Mikä olisi tämän kaiken pohjalla? Joka olisi Jeesuksen tie ja keskeisin opetus? Tietenkin rakkaus. Rakkaus kaikkia, kaikkein vähäisintäkin kohtaan. Sillä kun pitää rakkauden sydämmessään, niin tahtoo kaikille pelkkää hyvää. Ja vaikka horjahtaisikin tai joskus vahingossa saisi aikaan pahaa, pysyisi kuitenkin mahdollisimman hyvänä, kun pitäisi rakkauden sydämmessään, sillä tahtoisi kuitenkin muille vain hyvää. Tämä on Jeesuksen tie, jota meidän tulee kulkea.

Entäpä Jumala? Jota tulee rakastaa yli kaiken ja jonka yhteyteen pääsemme seuraamalla Jeesuksen tietä. Perinteisesti Jumalan on ajateltu olevan mies, joka istuu korkeuksissa, tai taivaallinen olento. Mikä on inhimillistä, sillä pyrkiihän ihminen inhimillistämään ja samankaltaistamaan kaiken, jotta sitä olisi helpompi käsitellä. Ihmiskeskeisyys on ihmisille hyvin tavallista ja inhimillistäminen auttaa meitä tuntemaan paremmin yhteyden ajattelun kohteeseen. Meidän on helpompi käsitellä konkreettisia asioita, jotka muistuttavat meitä, kuin abstrakteha asioita, jotka ovat meille tuntemattomia. Kuten teidän on helpompi ymmärtää ajatukseni jos konkretisoin sen esimerkein, sen sijaan että vain puhun abstraktein käsittein. Esimerkiksi ihmisen on helpompi ymmärtää kosketettava, olevainen kynä, kuin vaikka ilma, jota ei voi havaita näkemällä, kuulemalla tai muutenkaan.

Mitä Jeesus siis oikeastaan kertoo meille Jumalasta? Hän kertoo taivaallisesta isästä, ja ymmärtäkää taivas paratiisina, joka kertoo ajasta jolloin ihminen eli pyyteettömästi rakastaen, kuin pieni lapsi joka ei ymmärrä kärsimystä, tai taivaana, josta vesi ja aurinko lankeaa raviten ja synnyttäen elämän. Ja ymmärtäkää isä huoltajana, joka pyrkii huolehtimaan lastensa parhaasta. Jeesus kertoo ettei Jumalaa tarvitse kirkosta etsiä, vaan Jumala on jokaisella kukkulalla, jokaisen kiven alla. Jeesus on myös Jumalan poika, mutta kuitenkin veljemme ja vain yksi meistä. Jumala onkin siis meidän kaikkien isä ja äiti, jonka lapsia olemme ja jonka osa olemme. Jumala on siis kaikkeus, joka on meissä kaikissa. Jeesuksen tie on rakkaus, joka yhdistää meidät kaikki, joka on yhteytemme Jumalaan, joka on tie paratiisiin eli täydelliseen maailmaan. Tie jonka seuraaja ei tule olemaan koskaan vailla rakkautta. Jumalan tie, joka on rakkaus kaikkea, koko luomakuntaa kohtaan.