IRC-Galleria

Alt Gr < Delete > PrtScn

Ajattelinpa tässä nyt kirjottaa tästä mun "tilanteestani", jota näköjään on hirmu vaikea teidän ymmärtää. Eli siis.
Pidän välivuotta, toisin sanoen en ole missään koulussa tai töissä.
Välivuoden pidän siksi, että ensinnäkään en päässyt kouluihin, joihin olisin halunnut ja kun sitten olisin päässyt kouluun jonne hain vain siksi, että sain täyteen sen kolmen koulun hakuvaatimuksen. En mennyt sinne. Osittain siksi, että mua painostettiin kolmelta taholta hakemaan sinne.
Mitä teen vuoden sellaisessa koulussa, jonne mulla ei oo mielenkiintoa mennä? Siinä vuodessa, kun ei opi oikeen mitään. Niin siis, jos menen kouluun jonne en oikeasti halua ja paikankin sain vasta sen jälkeen, kun hakemus ensin tyrmättiin. On aivan sama olenko kotona vai vienkö jonkun alasta oikeasti kiinnostuneen ihmisen paikan vain siksi, että pitää olla jossain. Toisin sanoen en olis sitä vuotta käynyt kunnialla läpi.
Mun periaatteisiin ei kuulu, että mennään vuodeks kouluun opiskelemaan ammattia, jota ei halua. Nyt, kun teillä on kasapäin ystäviä, kavereita ja tuttuja niin mitä mulla on? Mulla ei ole mitään. Ja tähänkin te vain sanotte:"Olisit menny kouluun. Oma vikas. Mene töihin. Ootko muka hakenu?" Mä en kaipaa mitään natkutusta ja vikinää mun ystäviltä. Mua ei tartte tulla neuvoon. Mua ei tartte sääliä. Mä tartten _tukea_ teiltä. Jos te ootte oikeesti mun ystäviä te ette nipottas. Te ette lupailis että nähdään ja sit ei nähdä. Te ette vingu mulle ettei teillä ole kavereita/elämää. Vittu kattokaa tänne. Kaikista teistä mulla ei ole elämää. Aina kun teiltä kysyy:"Mitä kuuluu?" Vastaus on:" Emt.. Ei mitää erikoista.." TAI "mitäs oot hommaillu?" vastauksena tulee:" En mitään. Mitäs muka oisin tehny." Niin. Mitä erikoista siinä on, jos on ystävien kans kartsalla? Mitä erikoista on sanoa, että olin koulussa. Teistä se ei oo erikoista, mutta musta se on. Te ette tajua miltä sellasen kuuleminen tuntuu. Ja, vaikka saan olla kotona ja mun ei tartte maksaa siitä pennin hyrrää niin uskokaa tai älkää kyllä se tuntuu pahalta ja syö ihmistä. Mulla, kun ei oo syytä nousta aamulla. Ei mul oo kiire minnekkään. Se on turhauttavaa ja raskasta. Ja niin. Mitä tähän työnhakuun tulee. Haen kyllä töitä, mutta 90 prosentin todennäköisyydellä mut laitetaan kurssille josta taas ehkä hyödyn vain jotain pikku nippeli tietoo. Olen selittänyt tilannettani. Olen kertonu kuinka pää alkaa koht sekoo. Reaktionne siihen on se sama kuiva:"Voi voi." Niinhän se menee. Kun uusia ystäviä tulee vanhat unohtuu. Mä olen teille se puhdas vara vaate joka roikkuu narulla odottaen, että joskus joku teistä tulis käyttämään sitä. Mieluummin mä likaan itteni teidän kanssa ku vaihtoehtosesti odotan, että joskus haluutte napata mut uudeks paidaks taas hetkeks. Anteeksi vain, mutta mä en sitä varapaidan paikkaa halua. En selitä enää ollenkaan miltä musta tuntuu tai, että miksi en oo töissä tai koulussa. Ymmärrätte tai ette. Turha siis enää kysyy.

miks on helpompaa vihaa ku rakastaa
ihmiset mielummin SATUTTAA ku parantaa
ihmiset mielummi varastaa ku antaa
tavottelee PELKÄSTÄÄ omaa etuaan vaa

MIELET MYRKYTTYY ku puhtaat vedet
täällä tuhotaa sademetsät ja meret
usko hyvään HAJOO niinku ydinperheet
pysähtykää hetkeks etteks oo jo kylliks tehneet

on monta huonoo roolimallii, nolla hyvää
jos haluutte et lapset kärsii, olkaa hyvä
en haluu uskoo et maailma on vaa kylmä
en haluu uskoo ETTEI IHMISIL OO SYDÄNT

kaikki alkaa yksilön YHESTÄ teosta
me ollaa muurahaisii yhestä keosta
kaikki kantaa korren ni koko keko kasvaa
kaks hyvää tekoo yhtä huonoo tekoo vastaa

miks me eletää ITSEKKYYDEN varjos
miks me unohdetaa ihmisyyden arvo
miksei me voida ees hetkeks pysähtyy
miksei voida muistaa mitä on YSTÄVYYS

Kalkkuna jutteli härän kanssa: - Haluaisin lentää puun latvaan, mutta minä en jaksa lentää niin korkealle. Härkä sanoi: - Mikset popsi minun paskaani, se on täynnä kuitua ja antavaa sinulle energiaa.
Kalkkuna alkoi heti niitä napsimaan..se sai pian voimaa lentää alimmalle oksalle. Pian muutaman päivän popsimisen jälkeen se oli valmis lentämään puun latvaan. Sieltä sen kuitenkin näki maajussi, joka heti ampui kalkkunan alas puusta.
Kertomuksen opetus: Paskan jauhaminen voi saada sinut korkealle, muttei pidä sinua siellä kauaa.

Pikku lintu lensi etelään talveksi. Oli jo kylmä ja linnun siivet kangistuivat ja se putosi maahan pellolle. Kun se makasi siellä, paikalle tuli lehmä joka pudotti läjän sontaa sen päälle. Lanta oli pehmoista ja lämmintä ja virvoitti pikkulinnún. Lintu nautiskeli ihanasta lämmöstä onnellisena ja alkoi ilosta visertää. Ohikulkeva kissa kuuli viserryksen ja lähti tutkimaan mistä ääni tulee. Se löysi linnun, kaivoi sen esiin lannasta ja napsi suuhunsa!
Kertomuksen opetus: A) Eivät kaikki ole vihollisiasi, jotka heittävät paskaa niskaasi. B) Eivät kaikki, jotka kaivavat sinut ylös paskasta ole ystäviäsi. C) Kun on lämmin ja hyvä olla, on parasta pitää turpa kiinni!