IRC-Galleria

^{Koittanu pitkää hymyillä, vaik vaa sattuu,
koittanu seistä vahvan, vaik kaikki kaatuu.
vuodatan kyyneleet.}

no jos ette ymmärrä ihan sama en jaksa paapoo tätä asiaa koko aikaa!!!!!!!

jotku haluaa vissiin tehä elämänsä vaikeeksi ja olla myöntämättä tosiasioita.

Ajattelinpa tässä nyt kirjottaa tästä mun "tilanteestani", jota näköjään on hirmu vaikea teidän ymmärtää. Eli siis.
Pidän välivuotta, toisin sanoen en ole missään koulussa tai töissä.
Välivuoden pidän siksi, että ensinnäkään en päässyt kouluihin, joihin olisin halunnut ja kun sitten olisin päässyt kouluun jonne hain vain siksi, että sain täyteen sen kolmen koulun hakuvaatimuksen. En mennyt sinne. Osittain siksi, että mua painostettiin kolmelta taholta hakemaan sinne.
Mitä teen vuoden sellaisessa koulussa, jonne mulla ei oo mielenkiintoa mennä? Siinä vuodessa, kun ei opi oikeen mitään. Niin siis, jos menen kouluun jonne en oikeasti halua ja paikankin sain vasta sen jälkeen, kun hakemus ensin tyrmättiin. On aivan sama olenko kotona vai vienkö jonkun alasta oikeasti kiinnostuneen ihmisen paikan vain siksi, että pitää olla jossain. Toisin sanoen en olis sitä vuotta käynyt kunnialla läpi.
Mun periaatteisiin ei kuulu, että mennään vuodeks kouluun opiskelemaan ammattia, jota ei halua. Nyt, kun teillä on kasapäin ystäviä, kavereita ja tuttuja niin mitä mulla on? Mulla ei ole mitään. Ja tähänkin te vain sanotte:"Olisit menny kouluun. Oma vikas. Mene töihin. Ootko muka hakenu?" Mä en kaipaa mitään natkutusta ja vikinää mun ystäviltä. Mua ei tartte tulla neuvoon. Mua ei tartte sääliä. Mä tartten _tukea_ teiltä. Jos te ootte oikeesti mun ystäviä te ette nipottas. Te ette lupailis että nähdään ja sit ei nähdä. Te ette vingu mulle ettei teillä ole kavereita/elämää. Vittu kattokaa tänne. Kaikista teistä mulla ei ole elämää. Aina kun teiltä kysyy:"Mitä kuuluu?" Vastaus on:" Emt.. Ei mitää erikoista.." TAI "mitäs oot hommaillu?" vastauksena tulee:" En mitään. Mitäs muka oisin tehny." Niin. Mitä erikoista siinä on, jos on ystävien kans kartsalla? Mitä erikoista on sanoa, että olin koulussa. Teistä se ei oo erikoista, mutta musta se on. Te ette tajua miltä sellasen kuuleminen tuntuu. Ja, vaikka saan olla kotona ja mun ei tartte maksaa siitä pennin hyrrää niin uskokaa tai älkää kyllä se tuntuu pahalta ja syö ihmistä. Mulla, kun ei oo syytä nousta aamulla. Ei mul oo kiire minnekkään. Se on turhauttavaa ja raskasta. Ja niin. Mitä tähän työnhakuun tulee. Haen kyllä töitä, mutta 90 prosentin todennäköisyydellä mut laitetaan kurssille josta taas ehkä hyödyn vain jotain pikku nippeli tietoo. Olen selittänyt tilannettani. Olen kertonu kuinka pää alkaa koht sekoo. Reaktionne siihen on se sama kuiva:"Voi voi." Niinhän se menee. Kun uusia ystäviä tulee vanhat unohtuu. Mä olen teille se puhdas vara vaate joka roikkuu narulla odottaen, että joskus joku teistä tulis käyttämään sitä. Mieluummin mä likaan itteni teidän kanssa ku vaihtoehtosesti odotan, että joskus haluutte napata mut uudeks paidaks taas hetkeks. Anteeksi vain, mutta mä en sitä varapaidan paikkaa halua. En selitä enää ollenkaan miltä musta tuntuu tai, että miksi en oo töissä tai koulussa. Ymmärrätte tai ette. Turha siis enää kysyy.

for once when im having a good day and feeling awesome, you just gotta ruin it.
thanks man