IRC-Galleria

Peli: Test Drive Unlimited

Alusta: PC (Muut alustat: Xbox 360,PlayStation 2, PSP)

Test Drive Unlimited jatkaa vanhaa kuuluisaa autopelisarjaa jonka ensiesiintyminen nähtiin niillä wanhan ajan kunno kotimikroilla. Kyseessä ei kumminkaan ole mikään naavapartojen muistinverestysnostalgiapläjäys. Alkuasetelmat ovat kumminkin samat, sillä tarkoituksena on ajaa kalliilla kalustolla mahdollisimman lujaa. Kaahailuun perustuvan selkärangan lisäksi pelissä on paljon muutakin ja avoin hiekkalaatikkorakenne on surutta kopoitu muiden genrepelien kuvastosta. Pelaajalle nimittäin annetaan koluttavaksi koko eksoottisen Havaijin saari. Saari ei ole kärpäsen paskaa kummempi maapläntti karttapallolla, mutta ajopelille se on erittäin suuri areena leikkiä erillaisilla kulkupeleillä.

Pelaaja ottaa hallintaansa nykyjuppeiluun taipuvaisen henkilön joka rakastaa rahaa, merkkivaatteita, isoja asuntoja ja ennen kaikkea nopeita autoja. Eli ajelun lisäksi on tarjolla tukku muitakin harrastuksia. Pelimaailman kisat, vaatteet ja muut aktiviteetit on pelaajan vapaan valinnan alla. Ainoastaan sillä rajoituksella että tietyntyyppiseen kisaan pääsee tietynlaisella autolla tai moottoripyörällä. Kisoista tienatuilla rahoilla puolestaan voi ostaa uutta kalustustoa suhteellisen kattavasta auto ja kaksipyöräisvalikoimasta. Halutessaan kaveri voi myös ostaa uuden ja entistä ehomman asunnon. Tavallisten kisojen lisäksi on myös muuta pientä puuhastelua tungettu mukaan kuten huippumallien kyyditystä ja kovin laittomalta haiskahtavaa tavaran toimittamista. Mutta mitäpä väliä laista on kun kyseessä on riihikuiva raha. Ei ne kytätätkään saa kiinni italian oria.

Graafiselta asultaan peli on hiukan ristiriitainen. Nimittäin hahmot kulkuneuvot ja osa maisemista hivelee silmää. Siksi onkin suorastaan omituista miksi joidenkin alueiden arkkitehtuuri näyttää kuin suoraan legopeliltä repaistulta. Tämän voi selittää pelin jo kohtalaisesta iästä johtuvaksi, mutta luulenpa sen enemmän menevän suunnittelukiireen puolelle. Ehkäpä pelisarjan seuraavassa osassa ollaan päästy tasaisempaan jälkeen. Äänimaailmasta ei löydy ihmeemmin valittamista ja mikä tärkeintä ajopelille, ohjattavuus on mukavan jämäkkää. Ohjattavuudesta vielä sen verran että pelaaja voi halutessaan valita täysin kädettömille suunnatun automaatioihin perustuvan ohjausmallin tai asteittain hankalamman vastaavan. Kaiki ajoavut poistettuna ainakin minulla meni sormi suuhun ja oli pakko veivata astetta auttavaisempi tuntuma.

Pelin musta hevonen oli ajoittainen kaatuilu ja muu sekoilu joka aiheutti ajoittaisia uudelleenkäynistyksiä ja kirosanoja luvattoman paljon, onneksi pikkuväki oli jo nukkumassa kun pahimmat harmittelukohtaukset iskivät. Tosin puolisoni nakkeli muutaman säälivän katseen tietokonenurkkauksen suuntaan.

Suosittelen kaikille ajopeleistä pitäville, saatte tästä tuhdin paketi pelattavaa. Tosin luulen että se tämän pelin kakkosversio on parempi vaihtoehto jo pelkästään vielä tätäkin runsaamman sisällön vuoksi. Ok, kaasuttelemisiin!

Arvosana:
8 (asteikolla 1-10)

Yhteenveto:
Laaja hiekkalaatikkokaahailu joka tarjoaa tuntukausiksi tekemistä.

Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand