IRC-Galleria

Tämä on hyvin pelottavaa,
puhelin kirjaimellisesti soi
kun luin viimeisen sanan
tästä tekstistä!!!!!!!!!
Haluan että tekin kokeilette -
mitä haittaa siitä olisi?
Toivottavasti toimii! Oletan
että puhelin soi heti kun
olet tehnyt tämän.
Lue vain pikku tarinat ja sitten keksi toive
samalla kun rullaat alas.
Siellä on viesti - sitten toivo.
Tässä viestissä ei ole liitteitä.
Tarinat:
Olen 13 ja toivoin että isäni pääsee
pian sairaalasta koska hänen
jalkansa murtui.
Kello oli 2:53 illalla silloin kun toivoin.
Mutta 3:07 illalla(14 minuuttia myöhemmin) ovikello soi, ja siellä isäni
oli, tavaroidensa kanssa!
Olen Katja, 20 vuotta.
Minulla on hankaluuksia työni kanssa.
Voi olla että joudun sanomaan
itseni irti.
Tein yksinkertaisen toiveen
itselleni että pomoni saisi potkut.
Se oli kello 1:35 ja 2:55 kun sain
tietää että hän oli jo
heitetty firmasta ja uusi pomo
tilalla.
Usko minua.. tämä oikeasti toimii!
Olen Anna ja olen 45-vuotias.
Olen aina ollut sinkku ja olen
toivonut pitkää ja rakkauden
täyteistä suhdetta. Kun
olin päiväunilla
(ja kun sain tämän mailin)
toivoin että joku laatuhenkilö voisi
viimeinkin tulla elämääni.
Se oli kello 9:10 aamulla tiistaina.
Kello 9:55 postimies saapui
toimistooni.
Hän oli söötti, kohtelias eikä
voinut lopettaa hymyilyään kun
näki minut.
Hän alkoi vierailemaan yhä useammin
(ilman postiakin) ja pyysi minua
ulos viikon myöhemmin.
Menimme naimisiin 6 kuukautta
myöhemmin ja olemme nyt olleen
yhdessä 2 vuotta.
Mikä ihmeellinen maili se olikaan!
Rullaa vain alas,
mutta samaan aikaan
mieti joku toivomus valmiiksi. Toivo
vasta sitten kun olet
rullannut alas.
Minkä ikäinen ikinä oletkaan, on
luku minuutteina jolloin toiveesi
toteutuu. esim. olet 25-vuotias,
joten kestää 25 minuuttia
että toiveesti toteutuu.
Mutta kuitenkin jos et lisää blogiisi
tätä viestiä viiden
minuutin kuluessa, paha onni
seuraa sinua vuosia!
Kokeile!! Toivo.

"Kato oon ihan "SANNA'S BACKKK!!" -fiiliksis. :'DD"

Kaapå, oot paras (parsa). :3


PS. Lupasin piirtää mituarttia. Hirttäkää miut, jossen piirrä.

NIII

[Julkaisee merkinnän muttei koskaan kirjoita tms.]

Mua ärsyttää kun ihmiset lupaa. Kun ne lupaa, eikä ole aikomustakaan pitää. Kun ne lupaa mutta lunastushetkellä tulee hirmuiset määrät kaikenlaisia esteitä ja selityksiä. Kun ne lupaa ja sitten tuleekin ihan oikeasti esteitä.

Pitäisi (kuulema) ymmärtää, että jos puoliso joutuu sairaalaan niin sovitusta piknikistä on pakko luopua. Pitäisi kai, mutta jos tarkkoja ollaan, eikö lupaukset pitäisi pitää? Kuka on arvollinen sanomaan mitkä ja milloin lupaukset tulee pitää, milloin saa luistaa?

Itse yritän olla lupaamatta mitää. Eipä tule rikottua. Eikä kyse ole mistään "minä en koskaan petä lupauksiani" -egonkiillottelusta, vaan ihan vain siitä että tahdon pitää kaikki lupaukseni.

Niin, voi sitten kyllä luvata parhaani mukaan yrittää tehdä niin tai näin, vaikka en voikkaan luvata että teen niin tai näin. En vaan voi sanoa että teen niin, kun voi tulla joku este. Voin yrittää tehdä niin parhaalla taidollani ja tarmollani.

Minulle tulee fyysisestikkin paha olo jos en pidä lupaustani. Ahdistun ja vilpittömästi pahoittelen (usein tosin vain mielessäni, enkä sille jota kohtaan olen rikkonut).

Jos lupaan jotain, ja sitten kuolen, varmaan palaan kummituksena "joo sori, älkää hätääntykö, joo oon kummitus, oli pakko tulla takas kun lupasin viiä roskat mut sit putos toi silitysrauta kylpyyn ennenku ehdin sen tehdä".

Tai "lupaan rakastaa sinua kunnes kuolema meidät erottaa". Käännettynä miten minä sen ymmärrän: kun tunteet muuttu, ei muutaku itsemurhaa tekemään. (No tosin nykyään rakastan kaikkia kaiken aikaa, tuo on pelkkä mahdollinen tilanne.)

Minua ärsyttää jok´ikinen lunastamaton lupaus (minulle luvatut ja lupaamani). Joo, eihän siinä mitään, sulle tuli este. Ja sitten minä olen se lapsellinen kun penään että "mutku sä lupasit". Siis "kaikkihan sen tietää" että ei lupauksia oikeesti oo tarkotettukkaan pidettäväksi. Kts. avioerotilastot.

Miksi kummassa ihmiset lupaavat, kun tietävät etteivät ehkä voi pitää? Miksei voi sanoa että "mä lupaan yrittää" kun se on totuus?

Minut on kiristetty (tuntitolkulla yritin selittää etten voi luvata, kun en edes tiedä mitä huomenna tapahtuu, mutta pakko oli kun en saanut rauhaa - sinänsä ikävä tilanne, ja toimin itseäni vastaan, mutta enkö minäkin, joskus edes, saa päästä helpommalla..?) lupaamaan että olen hänen kanssaan aina. Nojoo, liikutaan harmahalla alueella, mitä se käytännössä tarkoittaa ja näin, mutta yhteistä elämää ei irtoa katsoi sitten mistä vinkkelistä. Ja se on minusta todella ikävää, vaikka lupasinkin paineen alaisena.

Kerran minulle luvattiin että saan kokeilla ajella yhdellä autolla. Tuli ero, ja jäi juttu lunastamatta. Niinpä vaan kahta vuotta myöhemmin kruisailin tuolla autolla öisellä parkkipaikalla. Oli kivaa.
Mutta mitä yritän sanoa, on että "varo mitä sä toivot koska sä saat sen" pätee myös lupauksiin.

Varo mitä sä lupaat, kun se tapahtuu.

Ja jos on jotain mitä en oo pitäny, jos on jotain mitä et oo pitäny, nyt on hyvä hetki tuoda esiin.

Oli kokonaisuudessaan oikein mukava reissu tuo Oopperahomma ^^. Oli meillä oikein oma pöytä väliajalla ja browniet ja kuohuviinit! Ja itse oopperakin oli hieno, lavastukset ja puvustukset varsinkin! Kiva kokemus, hyvä joululahja! Kiitos vaan Jussin äidille!

On se hienoo ettei jätkällä oo mitää muuta asiaa ku kysyy "Mikä sen seepran nimi on madakasgaris?" Voi vittu! Aattelin et se soittais ja sanois et "En nussikkaa mönkiääni koko viikoloppuu vaa lähen sun kans elokuvii niinku sovittii" MUT EI! On se kiva ku joku vitun mönkiä on mua tärkeempi...

Jotain positiivista tähän päivään oli tänää ratsil =)) Menin Patul ja meni iha sika hyvi =)) Outiki sano et oli yks parhaist ratsastuksist Patulla =)) Oon ylpee =))