IRC-Galleria

Parin päivän käyttökokemuksella...
Parhaimpina ominaisuuksina esille nousee optinen keskinappi ja dual sim.
Optinen keskipainike vapauttaa lähmimästä hypetettyjä kosketusnäyttöjä, koska eipä sitä valikoissa juuri tarvitse liikkua kuin vertikaali ja horisontaali suunnissa.

Dual sim, eli kahden liittymä (sim-kortin) yhtä aikainen käyttö samassa puhelimessa on tehty helpoksi ja tarvittaessa kumman tahansa korteista saa deactivoitua muutamalla napin painalluksella. Ainoa ominaisuuden puute joka jää häiritsemään on päävalikon (smart menu) erilliset valinnat molemille sim-korteille. Molemmat sim-kortit meinaan käyttävät samaa menua ja jos esim haluaa pitää vaikkapa fb-status päivitykset näkyvissä vain toisessa profiilissa niin tämäpä ei onnistu koska korteila on käytössä yhteinen valikko. Tämä nyt ei ole kovin suuri asia mutta kuitenkin.

Akku kestää pidempään kuin edelisessä luurissani, pehmeästi muotoiltuna se siis kestää jopa keskipientä käyttöä, eli ei tyhjene ensimäisen kahden tunnin aikana vaikka luuria vähän näpräisikin. Akun kesto on siis hyvä.

Kentän / kuuluvuuden kanssa ei ole ollut ongelmia, tosin en ole vielä kovin korvessa päässyt luurin kanssa käymään. Näyttö on tarkka ja tarpeeksi kirkas, ettei sitä tarvitse edes pitää täydellä kirkkaudella normaalioloissa.

Toisena pienenä miinuksena olen huomannut outoa vinkumista Saunalahden korttilla soitettaessa, tämä vinkuna kuuluu puhelun aluksi ja katoaa sitten. Oudoksi tämän tekee se että toisella liittymällä soitetaessa tätä ilmiötä ei esiinny, joten voinee johtua myös operaattorin vekosta.... mene ja tiedä.

Qwerty näppäimistö on pieni ison miehen nakeille, mutta jos ne olisivat isommat olisi luurikin paljon massiivisempi. Kamera on basic 1.3Mpx, eikä optiikalta kannata odottaa liikoja. Remuamis kuvat saa kyllä otettua jos parempaa ei ole saatavilla, ottaa ok kuvia jopa hivenen hämärässä. Videon laatua taasen ei voi kehua, pakkaus aiheuttaa melkoista rakeisuutta lopulliseen videoon.

Radio löytyy mutta sitä pitää käyttää kuulokkeiden kanssa, jotka minun ostamassani paketissa eivät olleet mukana, joten radion testaaminen on minulta jäänyt. Musiikki soitin on yksinkertainen, tarkoittaens sitä että sen käyttö on helppoa kuten mobiililaitteessa soisi aina olevankin. Puhelimessa on myös 3.5mm kuulokeliitin, joten mitään valmistajan omia kuulokeliittimiä tai konvertereita ei tarvita, tästä plussaa.

Samsungin selain on mitä on ja suosittelenkin käymään hakemassa luuriin operaminin satunnaista selailua varten.

Myös MSN messenger ja gmail tuki löytyvät suoraan puhelimesta. Messenger chat yllätti ainakin minut toimivuudellaan. Sähköpostiuoli tekee mitä täytyy eli hakee uusimmat sähköpostit halutusta laatikosta säädetyn intervallin mukaisesti jos käyttäjä on tämän ominaisuuden aktivoinut.

DNA ja Saunalahden astukset toimivat puhelimessa suoraan, kunhan ne kertaalleen asettaa. Puhelin haluaa jostain syystä asettaa data yhteydeksi WAP asetukset, toimivien Internetasetusten sijasta, mutta kun nämä on kertaalleen laittanut oikein ei niihin tarvitse enää koskea.

MicroSD kortit on tuettu aina 8GB asti, joten tilastakaan ei pitäisi tulla puutetta jos sijoittaa muistikorttiin.

Siinäpä tuo kaikessa lyhyikäisyydessään mitä omista käyttökokemuksista tulee päällimäienä mieleen. Ai niin muutaman kerran on luuri resetoinut itsensä java-peleiä käynistäessä, mutta mitään jatkuvaa kaatuilua ei ole ainakaan vielä ollut. Firmware versio on C3222XXJK4 ja uudempi firmis olisi saatavilla.
(tämän voi takistaa koodilla *#1234#

Kokonaisarvosanaksi antaisin varovaisesti lyhyen käyttöajan perusteella niinkin korkean kuin 8½ / 10pts

Tänään mä voisin heittää kännykän seinään ja unohtaa koko romun loppuiäkseni.

Musta oikeesti tuntuu tosi usein siltä että mä haluun eroon kännykästä kokonaan. Se aiheuttaa mulle hirveetä ahdistusta koko ajan. Mä vihaan tekstiviestejä. Ihan oikeesti. Tai niitä on tosi kiva saada, mutta mua ahdistaa se että pitäis heti vastata tunnollisesti. Mua turhauttaa kun se viestin kirjotus on niin hidasta, ja turhauttaa kun mun kännykkä on niin paska et se tileää 203938 kertaa päivässä ja kesken viestien kirjotuksen ja sit joudun aina alottaa alusta. Ja jos mä en vastaa muutaman tunnin kuluessa ni sitä viestin lähettäjää luonnollisesti ärsyttää ja mulle tulee paha mieli ku tiiän et oon ihan paska ihminen taas kerran.

Useimmiten mulle käy sillain että alotan kirjottaa viestiä mut kyllästyn puolivälissä ja aattelen et Joo mä jatkan sit vähän myöhemmin mut sit se jää lojumaan sinne luonnoksiin viideks päiväks ennenku tajuun et on ehkä vähän myöhästä nyt enää sitä lähettää ja sit poistan sen.

Enkä mä ees osaa kirjottaa viestejä. Varsinkaan pidempiä jossa oikeesti pitäis keskustella jostain, oli aivoton puheenaihe tai ei. Sellaset vaatii multa jotenki tosi paljon, ja mä en edes tajua että miksi. Ja joskus tuntuu tosi tyhmältä vastata jos huomaan viestin monta tuntia sen lähettämisen jälkeen.

Ja puhelutkin on välillä ahdistavia. Kuka vitun idiootti keksi et pitää olla aina tavoitettavissa? Kenen idea oli et joka vitun kauppareissullaki pitää olla kännykkä mukana ja siihen pitää vastata jos joku soittaa? Ja se että se numero ja/tai nimi näkyy siinä ruudussa ei yhtään helpota. Tulee vaan helpommin ahdistus kun joku sellainen soittaa jonka kanssa ei sillä hetkellä yhtään tekis mieli puhua. Pakkososiaalisuutta! Tai jos töistä soitetaan et Moi pääseks sillon ja sillon töihin, varsinki jos ei oo just siks päiväks mitään oikeita suunnitelmia mut on jo totutellu ajatukseen et sillon on Vapaapäivä eikä tarvis lähtee mihinkään.

Eikä tätä saa nyt käsittää väärin. Kyllä mä tosi usein vastaan ihan tyytyväisenä jos oon kotona ja joku kiva ihminen soittaa, ja toisinaan kaupungillaki on kiva saada seuraa puhelimen kautta. Mut välillä se vaan tuntuu... ylitsepääsemättömältä. Ihanku joku tulis IRL juttelemaan just sillon ku haluu olla yksin. Ja kun mä en osaa ees sanoa et "mä en just nyt halua puhua" ku sit päätyisin vaan keksimään tyhmiä tekosyitä ja sit ihmiset taas vihaa mua.

Ai, ja mainitsinko jo että useimmissa tapauksissa mä v i h a a n soittaa puheluita? Mua jännittää aina jostain syystä ihan kauheesti (no lähimmille kavereille ei jännitä soittaa, mut niitä tapauksia on vaan muutama) ja aina melkeen toivon ettei se toinen vastaiskaan. Mä en tiiä miten puhelu pitäis alottaa luontevasti, ja mä suurinpiirtein suunnittelen koko puhelun tai ainaki sen alotuksen välillä mielessäni tai toisinaan jopa paperille.

Pienempänä mä soittelin kotipuhelimesta Heinille ja Nooralle ihan koko ajan, ja me juteltiin aina tyyliin tunteja, mut... se oli sillon lapsena ku ei tarvinnu aina olla sopimassa jotain tapaamisia ja työvuoroja ja sai vaan jutella randomisti. Ku nykyään oikeestaan suurin osa puheluista on semmosia et soittajalla on jotain oikeeta ASIAA. Musta on ihan järjettömän kivaa puhua puhelimessa kaikista randomeista asioista, samaan tyyliin ku jos tavataan IRL... mut minkä takia mä en sitte tee niin? (no joo Internet.)

TL;DR: Kännykkä on mulle rajattoman huonon omatunnon ja paskan fiiliksen lähde. :DDDDDDDDDDDDDDD

Kun mä en oikeesti tarkota pahaa sillä etten välillä-usein-ikinä vastaa viesteihin.