Reunan yli nojaten
Tyhjyyttä halaten
Rakkautta tuhlaten
Sydäntäsi avaten
Vitutusta uhmaten
Karsinasta karaten
Seuraava leveli on just sua varten
Sun mieles aavikol on jossain puutarha
Mis kaikki on mahdollista
Eikä mikään oo varmaa
Ja vaiks sä kynnät mielelläs
Sun pitkää suoraa sarkaa
Niin koita välil vierailla viidakos
Ja jos se on sulle tuntematon alue
Niin ilmankos
Sä vaalit sun pelkoo
Niin kuin farmari peltoo
Ja varot astumasta sinne missä se versoo
Elät puoliteholla
Sen se susta kertoo
Mikset ottais omast potentiaalistas selkoo
Jos sä haudot itsesääliä suurina määrinä
Niin et sä oot uhri
Ja maailma on väärässä
Elät vajareilla
Sen se susta kertoo
Voit sanoa mitä haluat,
se ei tunnu se ei kosketa
mene vaan, mene vaan
tivolitkaan ei saa mua nauramaan
eikä sirkus tai sata hattaraa
mene vaan, mene vaan
en kävele vastaan
Toinen toistansa täällä jumaloi
ketään täysin ei silti saada voi
älä järjetön enää kapinoi
mene vaan!
Lumi on syönyt kaiken
routa raiskaa tämän maan
Joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan
unelmat vaihtuu toisiin
valuen vuosiin vihaisiin
lähtisin mut se vaan ei mee enää niin
ei mee enää niin
ei mikään mee enää niin
aina kovaa ei ikinä pehmeää
enkeleitä ei meille riitäkkään
mene vaan mä voin kääntää pään
vaikeaa selittää ja ymmärtää
miten toisesta aina jälki jää
mene vaan
sitä mitä koitin sussa koskettaa
tajusin ei oo olemassakaan
aika kuole ei tappamallakaan
mene vaan