IRC-Galleria

Heitän tänne piruuttani pari Ilkassa julkaistua mielipidekirjoitustani jotka ovat vastineita toisiin siellä julkaistuihin. Osa ei ole täysin samassa muodossa julkaistuja, editointi on syönyt tekstin selkeyttä (myöskään otsikot eivät ole käsialaani), mutta korjaan kyseisen asian kunhan jaksan. Osa teksteistä on kirjoitettu nimimerkillä Prometheus, nykyään kirjoittelen omalla nimelläni.




Kirjoitus, johon vastaan: http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=458558

Ennakkoluuloilla pelataan homoliitoista kirjoitettaessa

Keskiviikko 04.11.2009

Olisiko Suomen aika jo sivistyä? Mikael Lith ei pidä Ruotsin mallia homoavioliittojen suhteen hyvänä (Ilkka 3.11.). Artikkelissa ei yhtään loogista perustelua tai tutkimusta aiheesta ilmaannu tukemaan hänen mielipidettään.

Lith pitää homoseksuaalien nykyistä eriarvoista tilannetta "riittävänä" syystä, joka jää arvoitukseksi ja hän väittää, että heidän perhemuotonsa hyväksyminen on eettisesti väärin, koska "se ei tuo välttämättä mukanaan pelkkää hyvää". Ennakkoluuloilla pelataan tässä vahvasti.

Homoliittojen hyväksyminen on kirkon oma, sisäinen asia, mutten ymmärrä, miksei rekisteröidyn parisuhteen oikeuksia voisi nostaa avioliiton tasolle. Todella eettisesti väärin ovat pelkkään uskonnolliseen dogmaan perustuvat lainsäädännöt, jotka rajoittavat ihmisoikeuksia. Tilanne on toki parantunut, mutta matkaa on vielä.

Monikulttuurisuuden pahuuteen vetoaminen ja perinteeseen ripustautuminen ovat niin perinteisen huonoja argumentteja että itkettää. Kansankirkko on sanamuoto, jota käyttävät ne, joita oikeampi muoto valtionkirkko hirvittää. Kirkon tulisi erota valtiosta. Itse asiassa olisi jo korkea aika. Lähi-idästä tulleen ja tänne pakotetun uskonnon pitäminen suomalaisena lähinnä naurattaa.

Prometheus

Seinäjoki




Vastine kirjoitukseen: http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=459396

Perinne perinteen vuoksi ei kelpaa

Maanantai 09.11.2009

Mikael Lith kirjoittaa tekstissään homoseksuaalien oikeuksien olevan hyvin korkealla tasolla verrattuna Itä-Eurooppaan. En ymmärrä, miten muiden maiden kehittymättömyys kansalaisten tasa-arvossa verrattuna Suomeen on argumentti tasa-arvoistamisen lakkauttamisen puolesta?

Ihmisten tasa-arvoistamisen leimaaminen tyhjänpäiväiseksi liberalismiksi kertoo, kuinka humaaneilla arvoilla ollaan liikkeellä. Perinne perinteen vuoksi ei kelpaa kun mietitään ihmisoikeuksia, joihin kuuluu myös seksuaalisuuden vapaus ja tasavertaisuus lain edessä. Juho Kössi Seinäjoelta puheli luonnon laista, mutta unohti, millä perusteilla luonnossakin esiintyvää voi väittää luonnottomaksi, tästä esimerkkinä vaikkapa homopingviinit jotka adoptoivat hylätyn munan (HS 5.6.09).

Lith puhuu perheyksiköstä ja ydinperheestä unohtaen täysin, että nämäkin ovat käsitteitä jotka muuttuvat ajan myötä. Siitä nyt ole edes pitkä aika, kun ydinperheeseen saattoi samaan talouteen kuulua useampaa sukupolvea. Olisi myös hauska tietää kuinka laajat Lithin tiedot seksuaalisten perhemalleista ovat, kerran hän oman otantansa perusteella haluaa päättämään yhteiskunnallisista asioista vailla asiantuntijatukea argumentilleen.

Prometheus

Seinäjoki

* Tämän viestin jälkeen en ole E-P:n Perussuomalaisten nuorten puheenjohtajan Lithin kirjoituksia Ilkassa nähnyt, arkistostakaan en hänen vastausta tuohon ylläolevaan löydä.

Vähän alempana tässä tekstissä löytyy kylläkin saman puolueen nuorten varapuheenjohtajan antia, johon myös vastailin.






Vastine kirjoitukseen: http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=461143

Vähätellen voi asioita kääntää omaksi parhaakseen

Sunnuntai 15.11.2009

Vähättely on Matias Jutilan ase hänen puolustaessaan kristillisiä tapoja ja perinteitä häiritseviä ihmisoikeuksia vastaan. Miten joku kehtaakaan vaatia koulutusta, jossa hänen lastaan ei pyritä indoktrinoimaan rukoiluttamalla tai eristetä laumasta koulun lukujärjestykseen sidottujen, kuitenkin sinne kuulumattomien uskonnollisten tilaisuuksien vuoksi?

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan uskonnon tai minkään muunkaan vakaumuksen vuoksi. En näkisi perinteen olevan hyväksyttävä peruste rikkoa uskonnonvapautta, kun virhe toiminnassa on osoitettu, saman toiminnan jatkaminen perinteen vuoksi ei ole kehittyvän yhteiskunnan merkki.

Jussi Virtala

Seinäjoki




Seuraava kirjoitus on vastine Jukka-Pekka Hannilan kritiikkiin Zachris Haaparinteen kirjoituksesta perussuomalaisten seksuaalipolitiikasta.

Haaparinteen kirjoitus: http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=460631

Hannilan vastaus: http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=462094

Vastineeni Hannilalle:

Eri suuntautuneisuus, sama laki

Lauantai 21.11.2009

Jukka-Pekka Hannila pohtii Ilkassa 17.11. erilaisten eettisten periaatteiden ja kristillisen dogman avulla perustelujaan homoseksuaalien oikeuksien rajoittamisesta. Avioliiton osalta hän on siinä mielessä oikeassa, että kyseinen asia on kirkon omassa päätäntävallassa.

Kuitenkin hänen argumenttinsa eväät loppuvat rekisteröidyn parisuhteen eriarvoisuuteen lain edessä. Uskonto, jonka käskyissä on laki "älä pidä muita jumalia" ei ole sama kuin Suomen perustuslaki, joka takaa uskonnonvapauden ja vapauden uskonnoista sekä yhteneväisyyden lain edessä eri vakaumuksista ja suuntautumisista huolimatta.

Uskonnolliset argumentit toimivat uskonnon piirissä. Yhteiskunnassa oikeuksien eväämiselle vaaditaan konkreettista tietoa. Realiteetteja keskusteluun haluavalle suosittelen lämpimästi tutustumaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaan "Lapsi ja rekisteröity parisuhde" -selvitykseen. Selvityksessä esitetyissä tutkimuksissa poikkeavuuksia lasten sukupuoli-identiteetissä, sosiaalisessa sukupuolessa ja seksuaalisessa suuntautumisessa verrattuna heterovanhempiin ei havaittu.

Tutkimukset osoittavat että tärkein asia lapselle on vanhempien omistautuminen ja rakkaus, asiat joihin sukupuoli tai seksuaalisuus eivät vaikuta. Toisen onni ei ole keneltäkään pois.

Jussi Virtala

Seinäjoki




Siinä on, jossei muuten niin ainakin omaksi huviksi kirjattuna.

Itse pidän monoteististen uskontojen antamaa "elämän tarkoitusta" älyllisenä epärehellisyytenä. Se, että olettaa selviytyvänsä kuolemasta päästäkseen joko jumalan ikuiseksi pehmo- tai puruleluksi ei tuo mitään merkitystä, päinvastoin, se tekee jo tämänkin elämän merkityksettömäksi arvontavaiheeksi. Hypoteettinen iänkaikkisuus ei luo tarkoitusta, se luo korkeintaan uuden ongelman: Mikä on vuorostaan tuon elämän tarkoitus? Ne, jotka huijaavat itseään hyväksymällä tuollaisia puolimalkaisia selityksiä rauhoitellen omaa mieltään ovat syyllisiä älylliseen epärehellisyyteen.

Meidän hetkemme on tässä ja nyt, pian se on poissa, me luomme sille oman merkityksemme ja tarkoituksemme, me rakennamme oman "satumme" jonka yritämme elää mahdollisimman onnellisina elämämme loppuun saakka.

Helvetti on rangaistus, se on selvä. Rangaistus voi opettaa, olla kostoa tai sitten vaarallisen yksilön eristämistä. Opetusta helvetissä rangaistuksena ilman poispääsyä ei ole, se on selvää. Eristämisen pystyy toteuttamaan ilman kidutusta joten motiivina ikuiselle kidutukselle jää kosto. Mitä oletettavasti absoluuttisen hyvä olento tekee niinkin negatiivisella ja tuhoavalla ominaisuudella kuin kostonhimo?

Joten, kertokaa toki, millä poppakonsteilla saatte helvetistä oikeudenmukaisen rangaistuksen kun se selkeästi perustuu vain ja ainoastaan kostoon? Kristinuskon omista kirjoituksista johdettavat loogiset päätelmät eivät johda oikeudenmukaiseen saatika sitten "hyvään" jumalpersoonaan. Kai minulla sitten pitäisi olla "pyhää henkeä" joka poistaisi kaiken todellisen kyseenalaistamisen.

Aiemmin kysyin että miksi minun pitäisi uskoa moisiin, nyt voisin kysyä miksi jotkut rakastavat tuollaista epäloogista misantrooppista fantasiaa niin paljon? Pelastus-porkkana on tietenkin houkutteleva, mutta olisitteko todella taivaassa kun tiedätte kuitenkin lukemattomien ihmisten kärsivän epäoikeudenmukaista tuomiota ikuisessa kidutuksessa? Rajaton kidutus rajallisesta rikoksesta ei ole oikeudenmukaista, eikä mitenkään oikeutettavissa vaikka kuinka käsityksillä haluaisikin leikkiä.