IRC-Galleria

okei.tuun hulluks.
Enne keskiviikkoo pitäs saaha rippijuhlakortit postii.
21 päivää aikaa hommata semmone ~500 €.
21 päivän päästä lähen pois 23 päiväks,eli yli kolmeks viikoks.
Enne sitä on riparii 8 päivää ja konfirmaatio.
Enne riparii on pinjan ja äitin synttärit.
niille pitäs ostaa lahjat.
Ja pitäs päässä ryyppäämää lauantaina =joudun taas varmaa menee pohjil ellei äiti anna miljoonii rahaa niihi lahjoihi.
Pitäs ostaa laukku. ja housut. ne on oikeesti kaks pakollista.
täs asias on vaa yks ongelma: raha.
Okei,jos teen suunnitelman.
Tänää kannan noit kivijuttuja ja maalaan noi tolpat ja rappusten alaosat, huomen kannan niit lisää ja ajan nurmen.
Keskiviikkon meen keskustaa näkee ihmisii ja ostaa lahjat.
Torstain aamul vahtii aatuu(?) ja sit kotii keksii jotait töitä.
Perjantain maalaan autotallin ovet.
Lauantaina ensi mummon synttäreille elikkä lemille syömää särää(tai siis muut syö särää,mie syön broilerii,koska lammas on pahaa) ja sit siit keskustaa juomaa.
Sunnuntain pitää keksii lisää töit.
Täs vaihees miul on toivottavasti joku ~250€ (miul on jo nyt joku vähä alle 150€.
Okay,it's sounds like a plan,but i'm not sure that it will be happen. I hope so.
Toivon myös et ne kaikki ~40 ihmistä ketä kutsun miu rippijuhlii, muistaa miuta rahalla eikä jollai helvetin kukilla ja koruilla ku en tee niillä mitään.


PS._pien_ hiustressi myös.ajan ehkä kaljuks ni ei tarvii tukkaonglemii miettii.

tarviin muute myös lisää master piecee ;___;

. . . . .

Ja kyrönjoki tulvii ku kyyneleet virtaa.

. . .

Tää homma ahdistaa
En uskalla katsoa huomiseen
Taivas kaatuu niskaan
Luu tunkee sydämeen
Mieltä kaivertaa
Ottaa päähän pikkuisen
Ihan miten vaan
Tää tappaa ihmisen
Kaikki ahdistaa, kaikki tukahduttaa
Täällä mitään ei tehdä saa
Poliitikot meidät ruttaa
Ahdistaa
Yleisvituttaa
Tää lama alkaa puuduttaa
Tunteettomina ihmiset vaeltaa
Suuri musta maa
Ei enää valoa
Minne katoaa
Rakkaus päältä maan
Kaikki ahdistaa, kaikki tukahduttaa!

Ei ahistuksen megamultisuperhypervittujotakihuipennus.

Mikä siinä taas ottaa...?

Tuntuu vaan että henki ei kohta kule ku ahistaa, itteesä ei saa liikkeelle. Itkeeki, pitkästä aikaa... Mittää ei oo teheny ja tuntuu että silti on ihan lopussa. Ei jaksa ees syyä... Koko ajan vaan nukkuu ja nukkuu. On kylymä,on kuuma, nukuttaanukuttaanukuttaa ei nukuta, mittää ei saa vaan aikaseksi, vaikka kovin suunnittellee ku sängyssä kierii päivät pitkät... Ja muutenki napsuu päässä kivasti.

Sitten kaikki alakkaa sannoo että ota ittiäs niskasta kii, turhhaa nääki valitat, itteppä oot ittes tuohon jammaa ajanu ja lässynlää. On vaan oma syy, on varmasti, ja varmasti on koko paskan maailman syy, mutta ku ei vaan jaksa ja sitte koko maailma kaatuu päälle... Vittu ja on joitakin ihimisiä nii ikävä...

Se oli tässä, ja ei ollutkaan

Päivä päivältä
kaikki vajoaa.
Alas alas
tyhjyyteen,
tarkoituksetomuuteen,
turhuuteen

Hetki hetkeltä
kaikki tuntuu turhalta.
Onko meillä päämäärää?
Sitäkö tavoitellaan
Tarpeellista?
Hyödyllistä?

Mitä hyötyä tästä
työstä
oikeastaan onkaan?

"Ei elämästä selviä hengissä"
sanoi hän
Niin en minäkää selviä
Apua
Romahdan
kohta

Liika on aina liikaa

semmone fiilis et koht vajoon angstii ja itsesäälii.

mut en halu. =(