IRC-Galleria

Hyviä kansalaisaloitteita :) siitä vaan jakamaan ja allerkirjoittamaan!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/703 Kannabiksen dekriminalisointi

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/640 1:12 Suomeen!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/539 Laki eutanasiasta

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/560 Muutos vuosilomalakiin kesälomakaudesta.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/468 Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi

Olen täällä Lapinjärven koulutuskeskuksella sivarissa, siivouksessa. Kävin tänään kysymässä respan esimieheltä, hra Pajalalta, pystyisinkö vaihtaa respaan, koska siellä tarvitaan porukkaa (eikä siivouksen nykyinen työjohtaja oikein miellytä). Ainoa asia mitä Pajala sanoi, "Sinua tarvitaan siivouksessa"(vaikka meitä on siivouksessa vähän liikaakin. -.-)

Paljon on puhuttu yleinen asevelvollisuus vastaan palkka-armeija. On myös ehdotettu erilaisia välimuotoja. Minä tuon nyt puolestani esiin vaihtoehdoksi asevelvollisuuden laajentamisen. Älkää silti pelästykö, sillä en ole pakottamassa naisia armeijaan, vaan laajentaisin asevelvollisuuden tietynlaiseksi kansalaisvelvollisuudeksi. Raskaus aikaan otan vielä lopuksi kantaa.

Sodan aikaan miehet taistelivat rintamalla ja naiset toimivat lottina sairaanhoidon ja ruokahuollon parissa. Peräänkuulutan tätä kadonnutta isänmaallisuutta ja yhteistä rintamaa. Nykyään naiset vaan haluavat päästä helpommalla ja miehet eivät halua, että heidän naisensa päätyy metsään äijä porukan keskelle.

Uudessa modernisoidussa kansalaisvelvollisuudessa palvelukseen kutsuttaisiin koko ikäluokan miehet ja naiset. Asepalveluksen lisäksi olisi mahdollista perehtyä ruokahuoltoon, sairaanhoitoon, öljyntorjuntaan, myrskytuhojen korjaukseen, kadonneiden etsintään, itsepuolustukseen, lastenhoitoon, verkkohyökkäysten torjuntaa sekä kaikenlaiseen kriisitukeen. Tämä voisi korvata vapaa-palokunnan toimintaa. Hoivapalvelut voisivat saada siitä kaivatun piristysruiskeen. Myös naiset oppisivat puolustamaan itseään. Kouluttaisimme kaikki yhteiseen reserviin toimijoiksi paremman ja turvallisemman suomen puolesta. Ja selvyydeksi vielä asepalvelus voisi olla vaikka oma osa-alueensa niin kuin tähänkin asti ja näistä muista voisi tehdä myös yksittäisiä osa-alueita tai erilaisia sopivia paketteja. Tämä korvaisi tai laajentaisi perinteisen siviilipalveluksen tai liittäisi sen osaksi tätä kokonaisuutta.

Joku kuitenkin aina kysyy vielä, mutta mistä raha? Tämä palvelu korvaisi osittain jo valmiiksi olemassa olevia tärkeitä toimintoja. Ja jos silti tarvittaisiin lisärahoitusta, niin kyllähän tärkeisiin asioihin pitää löytyä rahaa vaikka verotuksella. Lisäksi tässä on kaikki se hyvä mitä armeijassa sanotaan olevan, sekä enemmänkin.

Lopuksi vielä joku vetoaa aina siihen, että naiset kantavat ja synnyttävät lapset. Jos tällä tavalla lähtee ajattelemaan, niin silloinhan ne naiset, jotka hankkivat 10 lasta, ovat selkeästi eri asemassa niihin naisiin verrattuna, jotka eivät hanki lapsia ollenkaan. Lasten hankinnan ja raskauden ei pidäkkään olla mikään eriarvoistava tekijä. Naisten työmarkkina aseman ei pidä olla heikompi raskauden mahdollisuuden takia. Raskausajan tulee olla naiselle iloinen vapaa valinta, jolloin voi ottaa lomaa tietyn työkyvyttömyyden ajaksi tai saada joustoa heikentyneen työkyvyn ajaksi. Syntyneen lasten hoitoa tulee voida harjoittaa sekä äiti että isä keskinäisten sopimusten mukaan. Raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvät ongelmat ovat kaikkiaan oma alansa, eikä niitä pitäisi sotkea asevelvollisuus keskusteluun.

Siviilipalveluksesta on haluttu tehdä lähes rangaistuksenomainen vaihtoehto asepalveluksesta kieltäytyjille. Koulutuskeskus on kuin toisinajattelevien individualistien päiväkoti, josta ponnistetaan mitä erilaisempiin paikkoihin suorittamaan palveluksen loppuosa. Varusmiespalveluksen sisältöön kiinnitetään jatkuvasti paljon huomiota, mutta keskustelu siviilipalveluksen kehittämisestä tyssääntyy julkisuudessa usein vain palveluksen pituudesta kinasteluun.

Totuus kuitenkin on, että Suomi tarvitsee sivareita sekä rauhan että kriisin aikana. Siviilipalvelusmiehet tekevät yhteiskunnassamme paljon hyviä töitä ja moni koulu olisikin aika tiukoilla ilman sivareiden apua. Eivätkä kriisin sattuessa kaikki voi olla rintamalla kiinni, vaikka tilanne olisi kuinka paha.

Olisiko vihdoin aika pohtia, mitä hyötyä siviilipalvelus voisi tarjota sen suorittavalle ja sitä kautta myös koko yhteiskunnalle?

Armeijassa on perinteisesti voinut suorittaa erilaisia siviilielämässäkin hyödyttäviä lupia, kuten metsästysluvan, ajokortin, tulityökortin tai vaikkapa räjähdeluvat. Miksei siviilipalveluksessa voi suorittaa vaikkapa ensiapu- , kuljetus- tai järjestyksenvalvojan lupia? Siviilipalvelusmiehillemme voisi kouluttaa esimerkiksi elintarvikkeiden jakoa, väestön ja ympäristön suojaamista sekä pelastustehtävien hoitoa kriisien varalle.

Entä miten on johtajakoulutuksen laita? Jos Suomi joutuu joskus aseelliseen konfliktiin, tarvitsemme ihmisiä, jotka pystyvät johtamaan, organisoimaan ja toteuttamaan kotirintaman väestönsuojelullisia tehtäviä, kun ampumataitoisille on suurempi tarve rintamalla.

Reservin upseerina voin todeta, että Haminan koulutuksesta ja siellä opituista asioista on ollut hyötyä niin intissä kuin siviilissäkin. Usein RUK:n johtamista kritisoivatkin eniten juuri he, jotka eivät sitä ole koskaan käyneet. Soisin mielelläni vastaavaa johtajakoulutusta ainakin osalle siviilipalvelusmiehistämme.

Ei se pituus vaan se sisältö

Mielestäni siviilipalveluksen pituuden tulisi olla yhtenäinen varusmieskoulutuksen kanssa. 6, 9 ja 12 kuukautta ja palveluksen pituus riippuisi koulutettavista tehtävistä ja niistä saaduista taidoista. Esimerkiksi kuljetustehtäviin erikoistuva sivari selviää varmasti kuuden kuukauden koulutuksella, kun taas ensiapuun erikoistuva siviilipalvelusmies on järkevää sijoittaa palvelukseen 12 kuukaudeksi. Kannustavan pidemmästä siviilipalvelusajasta tekisi se, että pidemmän ajan palveluksesta saisi paremman hyödyn – tietenkin korkeamman päivärahan, mutta myös laajemman työkokemuksen vaativammista tehtävistä sekä tulevaisuuden kannalta hyödylliset kurssit.

Lisäksi on syytä muistaa, että siviilipalveluksen järkeistäminen voisi palvella myös alati kasvavia paineita pidemmistä työurista. Entä jos sairaskuljettajaksi mielivä siviilipalvelusmies saisi tarvitsemaansa työkokemusta tai vaikkapa korvaavia suorituksia siviilipalveluksestaan? Hän voisi siten lyhentää opiskeluaikaansa tai kehittyä paremmaksi ammattilaiseksi ja siksi myös työllistyä nopeammin.

Toimiva maanpuolustus kaipaa muutakin kuin vain osaavia taistelijoita. Tämä tulisi ottaa paremmin huomioon ja sivarit pitäisi nähdä maanpuolustuksellisena resurssina, kuten varusmiehetkin. Selvää lienee ainakin se, ettei nykymuotoinen siviilipalvelus palvele juuri muita kuin niitä paikkoja, jotka pääsevät heidän työpanoksestaan nauttimaan.

11.11.2009 kotiutetaan Joonatan Laihi (080689-****) täysin palvelleena palveluspaikkanaan Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.

uuu mulla on nimilappu ja työpuhelin uuu

Ahaha, hiukan paras työpäivä. 5h yöunien jälkeen aamu oli aika koomaa, mutta ihmeen hyvinhän tota on jaksanu. Palloilin yhdessä vaiheessa tuolla tunneleissa, ja sit joku tyyppi meni samaan suuntaan trukilla, ja otti kyytiin. Se sitten esitteli siinä jotain säteilymittaria jonka se oli ostanu jostain käytettynä. Perus half-lifemenoo. Sitte myöhemmin pitiki lähtee fillaroimaan kaupungille, toimittamaan jotain topsiikret-matskui paikkaan x. Sitten sieltä palattuani heitin tiukkaa läppää ja näytti että parit tyypit kuolee nauruun kun heitin jotai paskaa agenttiläppää. Emt, mutta oli kyllä varmaan paras työpäivä tähän mennessä :D Lisää tämmöstä!

Remember
and live forever

Remember
to live for love

rakastanko ehkä paljon.
ja rakastanko ehkä eniten. <3

siitä tulikin mieleeni, pupu on joskus vähän hupsu.

"Me pelastettiin ihmisiä autosta! Yksi tosin unohtui takakonttiin, toisen niskat me rikottiin sitä siirtäessä ja kolmas me nostettiin lumihankeen vaikka se ois ollu ihan hyvä siinä etupenkillä :D "
Ihanin <3

TJ 357 + 7 HSL.
Lapinjärvellä on lesoa. Meitä opetetaan aiheessa maratooni. Jannen mielestä siksi että sotatilanteessa meidän tulee paeta kuin päättömät jalat. Kanat. Se on täysin mahdollista.

Intin helppous verrattuna sivariin on aika suhteellista. Hankitko ensin 1kk mielenkiintoista tietoa ja taitoja kurssikeskuksella, joka on pitkälti puoliksi ohjatun lomakeskuksen kaltainen. Sitten seuraavat 11kk teet mukavaa ja mielekästä työtä hankkimassasi työpaikassa. Työharjoittelua muistuttavassa ympäristössä saat alankokemusta käytännön hommissa. Palkaksi saat 3,8€ päivärahaa ja maksimissaan 12€ ruokarahaa. Yhteensä siis 474€/kk joka maksetaan kahden viikon välein täysin verottomana. Opiskelijan saama vastaava rahasumma on vajaa 300€/kk, josta täytyy suurin osa maksaa pankille myöhemmin takaisin. Sivarin päivärahan noustessa summa nousee jopa 630€/kk. Jos syöt järkevästi, eli et käy ravintoloissa vaan haet kaupasta eineksiä tai valmistat itse ruokasi, pärjäät n. 6€/päivä. Loppu raha jää vapaasti käytettäväksesi haluamiisi mukavuuksiin. Palveluspaikka nimittäin tarjoaa sinulle matkalipun jos asut sopivan matkan päässä (esim. Helsingin sisäinen kausikortti). Lisäksi jokainen palveluspaikka saa 200€ asuinkustannuksiin. Asua voit kuitenkin jopa omassa asunnossasi, jos olet muuttanut sinne vähintään 3kk ennen palvelukseen alkamista. Tällöin jos työpalvelupaikka ei tarjoa asuntoa, eikä se pysty maksamaan asumiskulujasi, kela maksaa asuntosi vuokran. Työpalvelus ei vie elämästäsikään enempää aikaa kuin 7-8tuntia joka arkipäivä. Sinulle jää siis runsaasti vapaa-aikaa töiden jälkeen ja viikonloppuisin käyttää haluamallasi tavalla. Jokainen sivari on myös oikeutettu 18 lomapäivään palvelusajalta. Lisäksi työpalveluspaikka voi antaa maksimissaan 20 kuntoisuuslomapäivää. Vapaatakin riittää siis runsaasti vaikka kesälomalle, jolloin monet paikat pitävät ovensa kiinni ja muukin henkilöstö lomailee. Siviilipalvelus on (tietysti paikasta riippuen) rentoa ja joustavaa vapaiden ja poissa olojen suhteen, jos vain itse olet vastuullinen ja hoidat työsi kunnolla. Siviilipalvelusmies on myös oikeutettu 39 edestakaiseen ilmaiseen matkaan Suomen sisällä. Mikä on melkein joka viikonloppu. Finnkinoonkin pääsee leffoja katsomaan varusmiesalennuksella. Jos nyt verrataan tätä kuuden kuukauden täysipäiväiseen rämpimiseen metsässä hammasta purren 114€/kk aloituspalkalla, niin kumpaankohan sitä vankkaa aatteellista vakaumusta enemmän vaaditaan?