IRC-Galleria

Käytiin eilen villen kanssa yöllä syömässä sdp:n makkaraa rotuaarilla (!) Oli muuten hyvää, melkein yhtä hyvää kuin Thunder Energy -energiajuoma myöhään venyneen illan seurauksia kumoamaan...

Ei sitä wanha osaa enää baarihommista kauheasti nauttia, mutta kivaa oli kuitenkin!

Mikään ei oo muuten hienompaa kuin herätä yhden aikaan, ja huomata että kappas vaan, kello onkin vasta kaksitoista :D

Niin ja tänään pitäis ehtiä vielä äänestämäänkin! Ehdokas alkaa onneksi olla jo pikkuhiljaa selvillä :)

Outi Myllymäki
torstai 23.10.2008 (Ilkka)

Arja Haapaojan eduskuntavaalitiimissä mukana olleet Kari Pastuhov ja Niko Linsa yrittävät nyt läpimenoa kaupunginvaltuustoon.

Keskustan ehdokaslistalta Vaasasta löytyy mielenkiintoisia persoonia. Eduskuntavaaliehdokkaana ollut päiväkodinjohtaja, ensimmäinen varavaltuutettu Arja Haapaoja mielii kaupunginvaltuuston varsinaiseksi jäseneksi.

Hänen taustajoukoistaan ponnistaa kaksi vahvaa miestä, Pohjanmaan hätäkeskuksen johtaja Kari Pastuhov ja tyttärensä kaappausjupakassa julkisuuteen noussut Niko Linsa. Kumpikin yrittää valtuustoon ensimmäistä kertaa.

- Kuntavaalit ovat peruspalveluidemme kannalta tärkeimmät vaalit. Lähdin ehdokkaaksi, koska haluan vaikuttaa kunnan tuottamiin palveluihin ja siihen millainen paikka Vaasa on asua ja elää, Pastuhov kertoo.

- Tapahtumaketju, joka lähti liikkeelle tyttäreni kaappauksesta sai minut huomaamaan, millaisia epäkohtia kaupunkimme palveluissa on. Kansalaisten oikeusturvassa on selviä puutteita. Lähdin ehdokkaaksi, sillä valtuustossa voin paremmin vaikuttaa kaupunkilaisten asioihin ja tehdä työtä toteamieni epäkohtien korjaamiseksi, Linsa selvittää.

Pastuhov valitsi keskustan sen arvomaailman takia. Linsan keskustalaisuus kumpuaa siitä, että hän sai puolueelta apua taistellessaan tyttärensä palauttamiseksi.

- Kun tyttäreni kaapattiin, keskustasta otettiin minuun yhteyttä. Sain heiltä paljon arvokasta apua ja tukea tyttäreni palauttamiseksi takaisin Suomeen. Muut puolueet pysyivät hiljaa, hän muistelee.

Arjen turvallisuutta ja tasavertaisuutta

Pastuhovin kampanjan pääteemana on arjen turvallisuus, joka istuukin mainiosti hätäkeskuksen pomolle. Lasersuunnittelija Linsa aikoo myös valtuustossa ponnistella lasten oikeuksien ja tasavertaisen vanhemmuuden puolesta.

Linsa kuvailee olevansa hyvillä mielin, kävi vaaleissa miten päin tahansa.

- Olen tähän mennessä saanut paljon positiivista palautetta ja tukea vaaliteemoilleni, joten lopputuloksesta huolimatta ehdokkuudestani jää ehdottomasti hyvä mieli. Ajamani asiat ovat tulleet hyvin esiin. Vaalityö on edennyt hyvin, mutta näin ensikertalaisena on vaikea arvioida vaalien tulosta.

Pastuhov suhtautuu optimistisesti tulevaan.

- Mitä lähemmäksi vaalipäivä tulee, sitä varmemmalta keskustan valtuustopaikkojen lisääntyminen Vaasassa tuntuu. Samalla tunne siitä, että meitä valittavia itseni mukaan lukien on useita.

Keskustalla on tällä hetkellä Vaasan valtuustossa kaksi paikkaa. Esa Antila ei ole asettunut ehdolle. Leena Hallasmaa hakee jatkokautta.

Lähde: http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=376775

Oikeusturvaterveisin
Niko Linsa (348)
http://www.syrjityt.fi

Olisi varmaan helpompaa miettiä, mitä minä _en_ ole :-D Fyysisesti en ole mies, enkä ole äiti ja hmm... siinä kai ne sitten olivatkin noin pääpiirteissään. Kiitos ja kumarrus ;-)

Olen siis mieleltäni vielä nuori, vaimo ja uusperheen äitipuoli. Tiukka, paha ja ilkeä äitipuoli olenkin, pojatkin tämän allekirjoittavat, mutta hekotellen. Setan sukupuolitestin mukaan olen kuitenkin mies. No, hyväksi jätkäksi minua on yleensä nimiteltykin ja viihdyn satavarmasti paremmin miesvaltaisella alalla kuin naisten kansoittamissa työyhteisöissä. Mutta ei sekään estä lakkaamasta kynsiä tai pitämästä korkokenkiä, kunhan sen tekee tyylillä.

Olen kouluttamattomasta suvusta ponnistanut akateemiseen ammattiin. Olen insinööri, mutta ei se väärin ole. Olen hyvä insinööri, ei minua muuten toimesta toiseen kyseltäisi. Niin, diplomityöpaikka on viimeisin työpaikka, jota olen itse hakenut. Muihin on kotoa soiteltu. Lapsuuteni olen kasvanut maatilalla ja opetellut heilumaan paskatalikon varressa ja lypsämään lehmät. Sen jälkeen olinkin varma, että helpommalla haluan itse leipäni repiä. EU lopetti vanhempieni eläinten pidon kannattamattomana ja pellot ovat tällä hetkellä luomuviljelyllä. Tilan pito oli loppua kokonaan isäni vakavan sairauden takia. Hän on kuitenkin ponnistanut maksansiirrosta tolpilleen ja sen jälkeen ajamastaan nokkakolarista ralliauton kanssa uudelleen tolpilleen. Sitkeää sukua taidamme olla. Isän puolelta Karjalasta evakkona lähtenyttä ja sitä ennen Venäjän vallankumouksen tuiskeesta rajan yli loikannutta ja nimensä suomalaiseksi vaihtanutta.

Olen savolainen. Ei sekään väärin ole. Huumoria vaikka sitten kieroakin on elämässä oltava. Jos ei ensiapupöydällä pysty vitsiä vääntämään, niin on valmis hautaan. Minä en ole ollut ainakaan vielä. Raviharrastus veti ravirodeon myötä arpitatuoinnit pintaan ja bussin kanssa painiskelu laittoi elämänarvot viimeistään täysin uusiksi. Liikuntakyky ja järki kuitenkin säilyi ja sain loppuelämän vielä kerran lahjaksi. En ehkä osannut sitä heti arvostaa, mutta tämän parin vuoden aikana olen sopeutunut, kuntoutunut ja oppinut tuntemaan itseni uudelleen.

Kaiken mylläkän keskellä otimme mieheni kanssa valtavan harppauksen ja ostimme Hyrsylän mutkasta koulua vastapäätä vanhan upean maatilakeskuksen, josta olemme jo reilussa vuodessa kunnostuttaneet ja kunnostaneet unelmatalomme. Vanhaankin voi hurahtaa ja sitä kunnioittaa. Talo on oikeaoppisesti kunnostettu niin, että tämä seisoo tässä vielä sen toisetkin sata vuotta ja siitä eteenkin päin. Ja joka nurkka on täytetty ihanalla vanhalla roinalla, jota jotkut antiikiksikin nimittävät. Meille ne ovat tällaiseen taloon sopivia patinoituneita ja elämää nähneitä kapistuksia.

Työ. Niin, mitä on työ? Onko se kansainvälisen metsäteollisuuskonsernin energiaosaston kehityspäällikkönä olemista vai ympäristöpäällikkönä tepastelua pitkin tehtaita ja sahoja? Onhan se, mutta se on myös arkea itsensä ja perheensä muistaen. Omia arvojaan kunnioittaen ja jättäen käytettävissä olevista tehoprosenteista mahdollisimman paljon itselleen ja rakkailleen. Vaikka sitten niin, että 20 % työlle ja 80 % siihen tärkeämpään. 120 % työlleen antavia kavahdan. Kuinka monta tuntia viikossa sellaisen pienet tytöt näkevät isäänsä viikossa ja oppivatko sellaisen pienet pojat koskaan tuntemaan isäänsä tai äitiänsä?

Terveyttä arvostan ja sitä, että kun terveys on vaakalaudalla, siihen täytyy löytyä ymmärrystä ja hoitoa. Ketään ei saa jättää pelkästään oman sinnikkyytensä tai läheistensä voimavarojen riittävyyden varaan.

Olen siis monenlaista.

Kunta järjesti 7.10.2008 Koisjärven koululla kuulemistilaisuuden koskien Koisjärven koulun mahdollista lakkauttamista. Tunteet kuumenivat tilaisuudessa puolin ja toisin ja ulos astelin monen muunkin kanssa samoin aatoksin: päätös lakkauttamisesta oli jo tehty.

Ilman mitään laskelmia, ilman kokonaisuudentajua, ilman asukkaiden ja vanhempien huomioimista. Toisin sanoen, ilman järjen hiventäkään.

Tilaisuudessa kuitenkin vakuuteltiin, että laskelmat ovat olemassa lokakuun loppuun mennessä ja päätöstä lakkauttamisesta ei ole tehty. Nyt vain haluttiin kuulla asukkaiden mielipide. Kantaansa asiaan kuntalaiset saivat esittää peräti 10.10.2008 asti.

Ja kuinka ollakaan, 10.10.2008 kunnan nettisivuille ja 16.10.2008 Ykkössanomista löytyy teksti:

"10.10.2008

Koisjärven koulun lakkauttaminen

Nummi-Pusulan kunnan sivistystoimessa on valmisteltu Koisjärven koulun lakkauttamista kunnanvaltuuston päätösten mukaisesti syksystä 2007 lähtien. Asiaan liittyvät kuulemistilaisuudet ovat olleet 13.5.2008 ja 7.10.2008. Sivistyslautakunta tekee selkeän ehdotuksen Koisjärven koulun lakkauttamisesta 29.10.2008 olevassa kokouksessa. Sivistyslautakunnan esityslista on nähtävänä kunnan www-sivuilla 24.10.2008 lähtien."

Kuntalaisten mielipiteet vedetään siis vessanpöntöstä alas. Kaavoitustyötä ei tähän sotketa. Rakennus pitää saada myytyä nopeasti. Ja maailma pelastuu!

Koisjärvi on kuin onkin itäisenä osana pääkaupunkiseutua lähimpänä oleva osa Nummi-Pusulasta. Kaavoituksen seurauksena voisi olettaa, että muuttajia tänne tavoitellaan. Ehkä jopa lapsiperheitä ja lisää koululaisiakin saattaisi kuntaan ilmaantua. Niin no, jos eivät ajattele liikaa järjellään ja pidä näppejään erossa tällaisesta "elämyksiä tarjoavasta perheystävällisestä asuinpaikasta", kunnan nettisivujen otsikoita lainatakseni.

Voisin laulaa Kauko Röyhkän tyyliin "tää on paska kaupunki", mutta kun tämä on vain tällainen kirkonkylä.

Olipa harvinaisen mielenkiintoinen ilta viikko sitten Koisjärven koululla. Tilaisuus oli vanhempien ja kyläläisten kuulemistilaisuus koulun lakkauttamisesta.

Lyhyt yhteenveto tilaisuudesta lienee se, että päättäjien taholta lakkauttaminen on jo päätetty, ja nyt vain yritettiin lypsää yleisöstä "oikeaa" vastausta. Tältä tilanne valitettavasti kuulosti. Kun vanhemmat ja kyläläiset eivät lakkauttamista sulata, meni koko tilaisuus kireäksi kinasteluksi. Verenpaine nousi puolin ja toisin. Kuukauden virassaan ollut koulutoimenjohtaja ei kiihtymykseltään saanut hengitettyä, veltto kunnanjohtaja seisoi sanojensa takana kumarassa ja huonoryhtisenä ja yleisö kävi kuumana. Kaikki poistuimme pihisten ja posket punaisena tilaisuudesta.

Mitä jäi käteen? Päätöksien teossa puuttuu täydellisesti kokonaistilanteiden taju. Nummi-Pusulan itäisten osien kaavauudistus on meneillään, mutta sen valmistumista ei haluta odottaa, vaan koulun lakkautuspäätös on saatava aikaiseksi tämän valtuustokauden aikana. No, mitäs sitten, kun kaava valmistuu? Itäiset osat ovat kuin ovatkin lähimpänä Helsinkiä ja sitä kautta Nummi-Pusulan houkuttelevimpia alueita. Jos asuntotontteja saadaan Koisjärven suunnalle kaavoitettua, ja joku sinne vielä muuttaisikin, niin odotettavissa olisi mitä todennäköisimmin lisää lapsiperheitä ja lisää koululaisia. Tulevaisuudessa kuulemma vähenevän oppilasmäärän sijasta saattaakin olla mahdollista, että oppilasmääräKoisjärvellä vakiintuu tai jopa kääntyy kasvuun. No, mitäpä voi olettaa alueen vanhempien siinä vaiheessa sanovan? Mahtaisiko olla kaukaa haettua, että kylälle vaaditaan omaa koulua? Ja kun edellinen on muka vanhana ja kalliina ylläpidettävänä myyty pois, niin kunnan onkin pakko rakentaa kylälle kalliilla uusi koulu.

Samoin kellään ei ollut esittää mitään laskelmia siitä, mitä kunta todellisuudessa koulun lakkauttamisella säästää. Ylläpitokulut jäävät pois ja ilmeisesti kahden opettajan palkka, mutta mitä maksaa oppilaiden kuskaus kauemmaksi? Entä isompien koulujen ryhmäkokojen kasvattaminen, kuinka monta kouluavustajaa tai uutta opettajaa sitten tarvitaankaan?

Muutenkin kyläkoulujen lakkauttaminen on vaarallinen tie. Kyläkoulussa ryhmäkoot ovat sen kokoiset kuin on lapsia eli suhteellisen pieniä ja ryhmäkoot pysyvät sen kokoisina kuin kylältä lapsia löytyy. Isommissa kouluissa ryhmäkoot ovat tällä hetkellä mitä ovat, mutta kun opetustoimen säästöt on kyläkoulujen osalta tehty, eikä niitä ole enää lakkautettavana, on aika selvää, että katse kohdistuu niihin jäljellä oleviin isoihin kouluihin. Ryhmäkokoja isommiksi, opettajia pois... Vaarallinen, vaarallinen kehityssuunta ja siksi seisonkin henkeen ja vereen kyläkoulujen kannattajana. Pienempi, turvallisempi opetusympäristö, jossa koulukiusaamiseen ja lieveilmiöihin on pienessä koulussa aina helpompi puuttua. Hyvinvoivempia lapsiahan tähän kuntaan ei johto tunnu haluavan.

Koisjärven tapauksessa on myös ihailtavaa se päättäväisyys ja talkoohenki, mikä kyläläisillä ja paikallisilla yrittäjillä on. Miksi tämä tarjolla oleva työpanos ja yhteistyökyky halutaan rikkoa? Kuinka hyvää mainosta kunnalle tällainen kaikkia osapuolia tyydyttävä tempaus olisikaan! Mutta ei, ilman lainvoimaa oleva talouden tervehdyttämisohjelma on ajettava läpi, maksoi mitä maksoi. Kuntalaisten tyytyväisyyttähän ei voi mitata euroilla. Paitsi sitten, kun muuttavat naapurikuntaan ja verorahat siirtyvät toisen kaupungin kassaan. Entäpä ne saamatta jäävät uusmuuttajat, jotka eivät kunnan palvelutason, veroprosentin ja sekaisin olevan johtamisen takia halua tänne muuttaa...

Juu, laput silmillä eteenpäin. Kunnanjohtajakin taitaa odottaa potkuja minkä lie etuisuuksien takia. En tiedä, haiskahtaa ja paljon.

Joukkoliikenne on ilmaston kannalta tärkeä asia, mutta myös kaupunkiympäristön. Mitä muistetaan New Yorkista tai Lontoosta? Subway, Undergound tai Metro. Jo Tukholmassa on nautinnollisen vikkelä ja toimiva joukkoliikenne, mitä siellä olen kulkenut.


Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä jäävät liian usein mieleen epäkohteliaat kuskit, likaiset penkit tai aikatauluista myöhästely. Vaihdot eivät suju vikkelään ja joskus eivät ollenkaan. Itä-Vantaalta ei pääse länteen kuin päivisin. Ei, vaikka työt loppuisivat keskiyön jälkeen.


Tilanne ei ole näin paha, mutta se voisi olla parempikin. Lippujen hinnat voisivat olla alhaisemmat, liityntäyhteydet juna-asemille olemassa kaikkialta nopeasti ja julkinen liikenne päivittäistä yksityisautoilua käytännöllisempää.


Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja tehokkuuden parantamiseen on panostettava. Kehäradan rakentamista on tuettava, uusille asuinalueille järjestettävä liikennöinti jo ennen asuttamista ja otettava käyttöön ruuhkamaksut, jotka sekä rahoittaisivat joukkoliikennettä että vähentäisivät ruuhkia, mikä hyödyttäisi niin bussimatkustajia kuin autoilijoitakin.

Pääkaupunkiseutu on yhtenäinen kaupunkialue. Sitä tulisi kohdella sellaisena myös joukkoliikenteessä. Erillinen seutulippu on turha. Tarvitaan yksi ja yhteinen, nykyistä halvempi lippu koko pääkaupunkiseudulle. Toimiva joukkoliikenne tukee tiivistä, ilmastoystävällistä kaupunkirakennetta, jossa on tilaa myös viheralueille.

Joukkoliikenne kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti. Bussilla pääsee kouluun ja töihin, kauppaan ja harrasteisiin. Vantaalla on kova paine kasvaa oikeaksi kaupungiksi ja kansainväliseksi yrityskeskukseksi. Tämä voidaan tehdä ympäristön, yksilön ja yhteiskunnan ehdoilla - joukkoliikenteellä.

www.vituttaakovantaa.net

Nyt lähti viimeinen riuhtasu vaalityötä. Sen lisäks olis koulu- ja palkkatyöt. Ei se mitn :)

Lähiaikoina on usein ärsyttänyt se, kun porukka mainostaa vaaliehdokkuuttaan ihkugaltsussa. No juu jaa... Samaanhan sitä ajautuu itekin nyt kai. Jotenkin vain se tuputtamisfiilis maistuu pahalta.

Oon myös aika ylpeä täst vaalikampanjasta ja kiitollinen niille, jotka siin jelppii. Tää on pirun hyvä. Oon ylpee siit, että vaikka se on tosi mainosmainen, niin siin on siltikin sisältöä.

Tulostin just 120 flaieria. Huomenna lisää mustetta. Tällä mennään! (ja kiireellä)

Nykyinen hyvä sisko ja veli -verkosto toimii myös nykyisessä Vaasan kaupungin hallituksessa. Suuri osa hallituksen jäsenistä on mm. tukenut lastensuojelun tekemiä virheitä ja näin heille on annettu mahdollisuus edelleen rikkoa Suomen perustuslakia. Lapsikaappari saa tuomion, mutta rikolliset viranomaiset ei. Tällaisiin asioihin pitäisi valtuuston saada vaikuttaa. Verorahojen vastineeksi tulee saada kunnollista ja oikeudenmukaista palvelua.

Harri Leppälä kirjoittaa: "Nykyisessä valtuustossa istuu aivan liian paljon "eläkeputki-ikäisiä" edustajia, joilla on jo oma elämä valmis talot ja mökit maksettu. Heitä tuskin kiinnostaa paljonkaan muu kuin oma asemansa säilyttäminen".

Haluan perustaa uudenlaisen hyvän sisko ja veli -verkoston, johon kuuluvat kaikki kansalaiset ketään erottamatta. Haluan päästä valtuustoon heikentämään sitä korkeamman portaan tukiverkkoa, joka mahdollistaa kaupunkimme johdon vääryyksien jatkumisen. Haluan päästä valtuustoon eläväksi esimerkiksi siitä, miten vaalilupauksensa pitämiseksi voi tehdä töitä koko neljän vuoden jakson ajan. Kaupunkilaisten äänien tuoma valta on suuri ja kunnioitettava luottamuksen osoitus, jota ei tule pettää.

Hienoa Harri Leppälä, nyt on meidän vuoro. Nyt on Vaasalla mahdollisuus valita nuorta kunnollista porukkaa valtuustoon. Nuoret tulevat kunnioittamaan kaikkia vauvasta vaariin ja muoriin. Uuden valtuuston päätöksiä ei enää tulla käsittelemään saunailloissa. Kaupungin tulojen on tultava vaasalaisten eikä lumiolaisten käyttöön.

Olen ennenkin kirjoittanut: "Valta on lahja, jota ei ole tarkoitettu yksityisomistukseen vaan palvelun välineeksi".

Oikeusturvaterveisin
Niko Linsa (348) Vaasa
http://www.syrjityt.fi

Otetaan esimerkiksi Ohra. Sen hinta tuottajalle on tällä hetkellä 16e Tonni, eli ei juuri mitään. Jos hehtaarista ohraa tulee 3-4tonnia tulee se sinulle tuottamaan 42-58€. Jos lasketaan kaikki kulut mitä sinulla menee tuon ohran viljelyyn, niin jäät auttamattomasti pakkasen puolelle. Keväällä kylvöaikaan polttoöljyn hinta oli 1-1.07€ eli todella julmettu. Apulantaa menee hehtaariin 400kg ja Tonni apulantaa maksaa 700€ (nousua edellisvuoteen yli 30%). Myrkyt ja torjunta-aineet maksavat helpostikkin sen 100€ per hehtaari. Tulee puinnin aika ja ohra pitää kuivata, kuivuriin menee koosta riippuen noin 16Tonnia ohraa, se kuivaa niitä 4-8tuntia. Tunnissa kuivuri kulutaa 20litraa polttoöljyä, sähköt päälle. Nyt ollaan jo miinuksella aika rankasti, vai kuinka?

Sitten ollaan vielä laskemassa ruuan veroprosenttia, suuret automarketit/kauppaketjut polkevat hintoja. Ostavat sieltä, mistä halvemmalla saavat. Eli ulkomailta. Onko se mielestäsi oikein?

Viljelläänkö suomessa pelkkää tyhjää ja jäädään auttamattomasti miinukselle, ei onneksi. Onneksi on maataloustukea saatavilla. (Määrä laskee koko ajan, pienille viljelijöille ja eikä sitä liikaa suurillekkaan anneta). Eli sitäkään ei ole kohta saatavilla. Ja se auttaa vain saamaan kulut katettua. Kalustokin on pidettävä kunnossa, jotta voidaan ensikinvuonna tehdä sama kierros, uudestaan ja uudestaan.

Eikö ihmisten olisi jo aika herätä ja alkaa ymmärtämään ongelmaa. Meillä ei oikeasti ole kohta kotimaassa tuotettuja maataloustarvikkeita. Ne ajetaan lailla, säädöksillä, ihmisten kulutustottumuksilla, suurien ketjujen monopoleilla alas. Ei isot kaupat osta suoraan viljelijältä tuotteita, vaan ne menee tukkujen yms. kautta. Laatu kärsii, tuoreuskärsii ja sitten valitetaan miksi ei ole saatavilla sitä ja tätä.

Maatalous ei tällähetkellä ole "tuottoisa" bisnes. Lehdissä kirjoitetaan että se ja se maanviljelijä saa tukea sen ja sen verran. Niin toivottavasti edes hieman tämän jälkeen saatte käsitystä, mitä maatalous maksaa, mitä kuluja siihen kuuluu. Tiedän että tämä on täysi pintaleikkaus ja kenties ei loppuunlaadittu. Siitä kenties kuitenkin saa osviittaa ja ensikerralla kun menette sinne suureen hypermarkettiin niin jättäkää edes vihannekset sieltä ostamatta ja menkää torille. Tuoreus ja laatu on varmaasti parempaa. Hinta voi olla hieman kalliimpaa, mutta se on suurempi tuki maataloudelle ja torien kannattavuudelle.

Torikaupasta myöhemmin lisää...

Jatkoa päiväseen.

Koulukiusamisesta on puhuttu paljon, että siihen pitäisi satsata resursseja ja saada jotakin aikaan. Mitään ei kuitenkaan näytä tapahtuneen, kuisaajat kiusavat ja kiusatut voivat huonosti. Missä vika?

Onko se lähtöisin suurista luokkakoista, vai suoranaisesta vanhempien välinpitämättömyydestä?
Eikö lapsi saa tarpeeksi huomiota osakseen kotona, joten sitä pitää hankkia kyseenalaisin keinoin. Toista satuttamalla, tietoisesti tai tahattomasti. Asioita hyssytellään, niistä ei puhuta oikeilla nimillä vaiket asiat tahdotaan kierää ja sulkea pytälaatikkoon.

Seksuaalinen ahdistelu, sanoin ja teoin!

Tänään saatiin iltalehdestä lukea, kuinka Tanja Karpelaa oli ahdisteltu seuksuaalisin sanoin eduskunnan käytävässä, WTF? Onko seksistinen kommentti, jonkun vaatetuksestä sukupuolista häirintää, todellakin lehtien palstatilaa saava otsake? Missä on lehdistä ne uutiset, että 14 vuotiaan vanhemmat ei välitä, juovat vain viinaa ja antavat lapsen pärjätä omillaan?

Välillä tuntuu, että olemme menossa enemmän ja enemmän amerikkaa kohden, Tyhmimmät ja rikkaimmat saavat päättää asioista, muiden katsoessa ja ihmetellessä vierestä. Toivottavasti siellä ne ymmärtävät valita edes Obaman uudeksi presidentikseen. Lopettaakseen sodan mustasta kullasta ja "maailman poliisin viitan laskeakseen" .

Maatalous jääköön seuraavaan kertaan ja sitä ruodittakoon sitten urakalla.

Maailma vaikenee, minä en!