IRC-Galleria

Linkitin naamakirjassa hieman turinointia evoluutiokysymyksestä vaaliehdokkaille, ja yllättäen sieltä kommenttiosiolle innostui hyppäämään exä, jonka kanssa muistaakseni viimeksi tuli juteltua kun olin 19 tai 20(eikä feisbuukissakaan ole sen enempää juuri lätisty). Mutta se tarina on ihan toinen, ne kommentit aiheeseen ovat syy.

Hän itse: Sen verran hataralla pohjalla evoluutioteoria, joten uskaltaisinpa sanoa, että jos oppilaille esitetään tämä ainoana totuutena, niin heidän omaa ajatteluahan siinä riistetään. Onneksi opettajana saan itse sanoa oman mielipiteeni, oli kansanedustajien mielipide mikä tahansa. ;)

Minä itse: Viimeksi kun asiasta olen uutisia nähnyt, niin väittelyä aiheutti vain mikä versio tietystä evoluutioteorian osasta on lähempänä totuutta kuin toinen. Biologeista lähes kaikki kuitenkin asettuvat evoluution taakse, yhtäkkiä popularisoijista vastustamassa ei muistu mieleen kuin Behe(joka hänkään ei ole evoluution perusteita vastaan, vaan väittää älykästä suunnittelua aloittavaksi voimaksi). Mikä osa siitä tarkalleen ottaen on hataralla pohjalla?

Hän: No ihan esimerkkeinä vaikkapa se, kuinka näille suurimmille ja oleellisimmille "muutoksille" puuttuu edelleen todisteet. Ja se, että edes yksi elävä solu syntyy, on ihan äärimmäisen epätodennäköistä, saatikka sitten kahta elävää solua - puhumattakaan tuntevasta ihmisestä.. Nooh, samapa tuo mitä ihmiset maailman synnystä ajattelevat, ei siihen kuitenkaan lopullisia vastauksia tässä elämässä saada - ja ehkä se ei ole tarkoituskaan. Joten annetaanhan kaikkien, myös tällaisten toisenlaista ajatusta edustavien, kukkien kukkia, eikö?

Minä:Kyllä, muitakin ajatuksia elämän kehittymisestä maapallolle voidaan esittää, kunhan se tehdään oikeassa kontekstissa. Esimerkiksi kreationismi on varsin loistava uskonnontuntien täyte. Biologian tunnille, mistä kyselyssäkin oli puhe, ei luomisella ole mitään asiaa. Koska sillä ei ole todisteita. Ei ensimmäistäkään.

Elämän alku ei liity evoluutioon millään lailla. Tämän voi lukea jo evoluutioteorian määritelmästä, etteivät elämän syntymenetelmät ole osa evoluutiota.

Kemialliselle abiogeneesille onkin jo niin tukeva teoreettinen pohja, että on hyvin todennäköistä että jollain planeetalla on elämää joka on lähtenyt niin käyntiin. Kokeellisesti on todistettu niin menetelmät yksinkertaisten itseään monistavien molekyylien selviytyminen alkumaan olosuhteissa, lipidien muodostaman suojakalvon(alkeellisen soluseinän) kehittyminen näiden molekyylien suojaksi, sekä näiden "lisääntyminen eli monistautuminen".

Kuinka epätodennäköistä se on? Koska tiedämme tasan ja vain yhdestä planeetasta(ja universumista), missä on elämää, jokainen matemaatikko pystyy kertomaan, että otanta on liian pieni luotettavien todennäköisyyksien laskentaan. Meillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka todennäköistä elämän synty elämää suosivilla planeetoilla on. Elinkelpoisia planeettoja on löytynyt vasta kymmeniä(hieman enemmän jos lasketaan mukaan uudet arseenin perimäänsä sisällyttäneiden bakteerien tuomat lisämahdollisuudet), emmekä tiedä onko niillä elämää. Ennen kuin tiedämme, William Lane Craig ja muut "todennäköisyyslaskijat" eivät tiedä mistä puhuvat(ja äijänkin pitäisi olla matemaatikko). Todennäköisyyksistä ja älykkäästä suunnittelusta enemmän tässä(linkkasin todennäköisyyslaskelmani, jotka perustuivat peräti craigin omiin, muistaakseni).

Evoluution todisteista taas... Merestä maalle (ja takaisin valaan tapauksessa), keuhkot, silmät(useaan kertaan usealla tavalla), apinankaltaisesta ihmiseksi; Nämä kaikki muutokset on tuettu sadoilla, ellei tuhansilla fossiileilla. Esi-ihmisten fossiileja on niin paljon että suurin tappelu on jälleen vain siinä, että miten sukupuu järjestellään, kuka oli jälkeläinen ja kuka kehityksen sivuhaara, joka vain kuoli sukupuuttoon.

Ja vaikka kaikki näistä voisitkin osoittaa vääräksi, siltikään se ei tee kreationismia ainoaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi, tai edes vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi. Luomisteorialle ei ole *mitään* todisteita, ja ennen kuin se saa niitä, sillä ei ole mitään asiaa filosofian tuntia edemmäksi kohti biologiaa ja tiedettä.

Mutta päätän samaan ajatukseen kuin aloitinkin, eli ehdottomasti, siitä pitääkin puhua, mutta uskonnontunnilla, minne se kuuluu.


Että näissä tunnelmissa alkoi tämäkin aamu.