IRC-Galleria

Jos tuo kirjoituskilpailu ei innostanut (tai vaikka innostaisikin, molempiin saa osallistua) niin tässä lisää väylää kirjoittajille: http://ursfiktio.wordpress.com/2011/10/24/uusi-projekti-ursula/

Eli lehteen voi lähettää romanttisia ja/tai eroottisia spefitarinoita. Seksin kuvaaminen ei ole kiellettyä, mutta kyseessä ei ole pornolehti joten novellien täytyy olla myös kerronnallisesti hyviä.

Te paljon parjatut fanficin kirjoittajat, katson erityisesti teitä! Tässä on tilaisuutenne kirjoittaa vaihteeksi jotain muutakin kuin iänikuisia Harryn ja Dracon parituksia tai Twilightiin perustuvia vampyyriromansseja. Tiedän että joukossanne on joitakin hyvin lahjakkaita kirjoittajia, no, nyt on aika todistaa se luomalla omia hahmoja ja kirjoittamalla hyvää romanttista viihdettä.

Älkääkä antako oman epävarmuuden tulla tekstin lähettämisen tielle. Kirjoittaa saa nimimerkillä (ja useimmat varmaan tulevat joka tapauksessa tekemään niin), joten ei pelkoa että tulee vedettyä oma nimi lokaan jos teksti onkin ihan mössöä.

Tarvitsen kolme nimeä kolmelle eri kansalle
Yksi olisi mieluiten luonnonläheinen, iloinen nimi. Toinen paha enteilevä, vahva nimi. Kolmas voisi olla jokin hauskankuuloinen nimi, josta tulee hyvä mieli.

Nimet tulevat valtion osille, yksi pahaenteinen nimi vuoristolle, sen takana olevalle pimälle ja niukkaravinteiselle alueelle, toinen nimi tulisi luonnonläheiselle, runsauden yltäkylläisyydessä eläville, hyvää tarkoittavalle kansalle.
Lisäksi on kolmas kansa, hyljätyssä kaupungissa elävät iloiset, pahaa-aavistamattomat kansalaiset. Kansa joka on ylikehittynyttä ja "modernisoituu" huikeaa vauhtia.

Nimien ei tarvitse välttämättä tarkoittaa mitään, ne voivat olla päästä keksittyä siansaksaa.

Kiitos avusta! <3

Nyt lähti monta kirjaa tilaukseen, nimittäin Jim C. Hinesin koko Goblin -sarja ja sitten The Mermaid's Madness, Red Hood's Revenge ja The Snow Queen's Shadow.

Nimittäin. Nyt tuli pitkästä aikaa vastaan fantasiakirjallisuutta joka ei VITUTA minua yhtään.

Tuntuu että Tolkienin jälkeen ei ole omaperäistä fantasiaa juuri kirjoitettukaan, johtuen siitä että ihmisillä on typeriä käsityksiä siitä mitä fantasian "pitää" olla. Jopa rakastamani kirjoittajatoverit Weis ja Hickman ovat - surettaa myöntää - melko keskinkertaisia.

Tähän mennessä vain muutama kirjailija on onnistunut uimaan keskinkertaisuuden suon yläpuolelle. Neil Gaiman esimerkiksi kirjoittaa jotain ihan muuta, niin todellista fantasiaa että perusfantasian ystävät eivät luultavasti edes tykkää hänestä. Eoin Colferin tyyli on lähempänä tuttuja aineksia mutta kuitenkin tarpeeksi omaperäistä. Ja tietysti Sir Terry Pratchett joka toivottaa kaikki maailman kliseet ja kaavat tervetulleeksi, silppuaa ne muruksi ja sitten kasaa murusista ennennäkemättömiä ja mahtavia tarinoita. Loistoheppuja kaikki, mutta eivät yhdessäkään kirjoita tarpeeksi paljon tyydyttääkseen loputonta janoani, joten lisää on etsittävä.

Hetki sitten tutustuin Glen Cookiin, jonka Garrett P.I. sarja oli kuin reipas nyrkin isku päin perusfantasian kasvoja. Se muistutti rähjäiseen kieltolain amerikkaan sijoittuvaa rikostarinaa mutta vain fantasiaympäristössä.



Cookin karkea tyyli jätti kuitenkin janoamaan jotain hitusen nyrkillä tälläämistä hienovaraisempaa. En tiennyt tulisinko koskaan löytämään sitä.

Kunnes. Viimeksi kirjoja tilatessani ostin Dmitry Glukhovskyn Metro 2034:n ja Cookin The Black Company sarjan kolme ensimmäistä osaa, ja viime hetkellä päätin ujuttaa mukaan tuolloin vielä tuntemattoman J.C. Hinesin The Stepsister Schemen koska kuulin että siinä on tissejä. Onhan siinä, ja munaa myös. (nyt siirryin vertauskuvallisuuteen.)




Tämä kirja on nimittäin parasta fantasiaa jota olen lukenut hetkeen. Ja nyt kun pääsin vihdoin tämän blogikirjoituksen varsinaiseen pointtiin, huomaan etten osaa perustella sitä.
Kuten jo sanoin, tämä kirja ei vituta minua yhtään. Ei vituta siitä huolimatta että se on rakennettu hyvin tutuista palikoista. Fantasiamaailma on melko perinteinen, minkä lisäksi se pohjautuu myös hyvin vahvasti satuihin. (te nykynuoret lukijoiden joukossa ette varmaan tiedä mistä puhun. sadut olivat sellaisia juttuja joiden vesitettyjä versioita minun ikäpolvelleni kerrottiin kun olimme alakouluikäisiä.)
Mutta se ei haittaa, koska kerrankin kirjailija ei pidä minua, lukijaa, ihan vitun urpona. Juoni ei kulje tuttuja, odotettuja polkua vaan raivaa itse tiensä eteenpäin. Päähenkilöt eivät vaihteeksi ole typeriä, umpimielisiä paskapäitä joilla on typeriä ongelmia vain siksi että "konfliktia pitää olla", vaan he ovat älykkäitä, uskottavia ja tarpeeksi kivoja että en toivo heidän kuolevan.

Ja kirjan yleinen ote, niin perusfantasiaa kuin onkin, onnistuu jotenkin olemaan yhtä aikaa sadunomaisen optimistinen ja toisaalta myös rakastettavan kyyninen ja masentava, fantasian kliseitä taidokkaasti dekonstruktoiva. Yleensä fantasian saralla tulee vastaan joko ällömakeaa karkkia tai, harvemmin, kyynistä synkistelyä(Glen Cook), mutta on harvinaista nähdä molempia samassa paketissa. Toisin kuin salmiakkisuklaa, tämä toimii.

Ja miksi voi miksi en käytä näitä valvotun yön jälkeisiä maanisia kirjoituspuuskia siihen että yrittäisin itse kirjoittaa siedettävää fantasiaa, suoda edes hetken huomiota keskeneräisten novellien kirkuvalle pinolle, sen sijaan että maalaan aivoni irc-gallerian päiväkirjaan jossa tämä teksti luetaan kerran, kahdesti, ja sitten unohdetaan. En tiedä.

Mutta jos sain jonkun innostumaan jonkun mainitsemani kirjailijan tuotannosta, niin oli se sen arvoista.

ps. nuo Glukhovskyn Metro-kirjat olisivat ansainneet enemmänkin huomiota mutta en jaksanut tähän hätään. Vaahtoan niistä kuitenkin varmaan kunhan saan tuon jatko-osan luettua loppuun lähiaikoina. Moskovan metroon ydinsodan jälkeen sijoittuvaa kalseaa scifiä, molemmat julkaistu myös suomeksi, hop hop kirjastoon tai kirjakauppaan siitä.

1. Jos sanon, että pöllöt eivät ole sitä miltä näyttävät, mitä vastaat?
-Kantavatko ne kakkuloita vai?

2. Vaihtoehtoina vampyyri, ihmissusi ja päätön ratsumies, kenen kanssa harrastaisit villiä seksiä?
-Ihmisuden kanssa

3. Ratsastaisitko Suureen sotaan...

A) aarnikotkalla
B) lohikäärmeellä
C) yksisarvisella?
-Öö.. aarnikotka kuulostaa kiehtovalta.

4. Ovatko kissat mielestäsi mystisiä eläimiä?
-Jos ne eivät urpoile.

5. Haluaistko mieluiten..

A) kiitää villihevosoriilla pitkin loputonta preeriaa auringon noustessa
B) ulvoa susilauman kanssa keskiyöllä täysikuun aikaan
C) hiiviskellä tiikerin vierellä sumuisessa viidakossa
-Joko tiikerin kanssa tai ulvoen susien kanssa

6. Oletko koskaan nähnyt mitään niin kaunista että silmiisi on suorastaan sattunut?
-Tänään näin niin kauniita revontulia että meinasi silmät poksahaa päästä. Aamulla myöskin jos aurinko sarastaa suoraan silmiin.

7. Olisiko kauheaa, jos eräänä aamuna kaikki linnut olisivat kadonneet maan päältä?
-Hyii, ne ovat tärkeä osa ekosysteemiä...

8. Etsitkö sisäistä rauhaa ja oletko jo löytänyt sen? Jos olet, niin mistä ihmeestä se löytyi?
-Löysin sen unesta, mutta en voi saavuttaa sitä, ainakaan vielä...

9. Voiko ihminen olla koskaan täysin vapaa?
-"ihminen on mielensä orja"

10. Oletko eniten keiju, noita, enkeli vai demoni?
-Paha... hm, olisin ehkä jotain enkelin ja demonin välillä.

11. Sorsia on kiva ruokkia, eikö?
-Tosiaan, lapsena ruli harrastettua sitä ainolanpuistossa.

12. Ratsastaisitko auringonlaskuun joulupukin, pääsiäispupun vai hammaskeijun kanssa?
-haha, Joulupukin vaikkapa, olisi ehkä parasta juttuseuraa.

13. Uskotko, että unensieppaajat karkottavat painajaisia?
-En tiedä, koska en ole koskaan kokenut painajaista.

14. Näistä vaihtoehdoista menisin mieluiten seikkailemaan...

A) hylättyyn mielisairaalaan
B) öiselle hautausmaalle
C) vanhan talon lamputtomalle ullakolle
-Huhuu...

15. Olisitko mieluummin cowboy vai intiaani ja miksi?
-Initaani. He ovat ns hyviksiä. love 4 the nature.

16. "Luulemme häkkilintujen laulavan, kun itse asiassa ne itkevät, " sanoo John Webster (kuka lieneekään, älä kysy). Mitä mieltä sinä olet?
-Surullista laulua ;(

17. Mietitkö koskaan kuinka tyhmää oikeastaan on, että pidämme joulukuusia vain joulun ajan ja sitten ne heitetään pois ja ne kuolevat? Aikamoista luonnon tuhlausta.
-Samaa mieltä! miksei tehdä siitä vaikka polttopuita tai lautoja, ainakin tulisi jotain käyttöä...

18. Minne muuttaisit Keski-Maassa?
-Muuttaisin joko Lórieniin, Rivendelliin tai Tirionin kaupunkiin Valinorissa (kuolemattomat maat)

19. Onko kohdallasi niin, että kummituksiin et usko, mutta pelkäät niitä?
-melkein, uskon suunnilleen kummituksiin tai sen tapaisiin ja ne pelotavat joskus...

20. Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että olet syntynyt täysin väärään maailmaan tai väärälle vuosisadalle?
-Aina!!1

Gallup oli:

[] täysin päätön
[] järjenvastainen
[X] paras vähään aikaan
[X] iso mysteeri
[] pissiksille suunnattu
[] timantti hiekansirujen joukossa
[] hämmentävä
[X] koskettava
[] liian jännä mulle
[X] maailmanlopun alku

Vaikka tuolta puuttuukin Tylypahka, Forgotten Realmsin maailma, Ajan Pyörän maailma ja mitä vielä

Minulla on tässä jo viikon päivät ollut asioiden luomisfiilis. Eilen tuntien itseni erittäin mitääntekemättömäksi, tartuin koneeseesni ja avasin WordPadin. Kokeilin uutta kirjoittamistekniikkaa. Laiton iPodista musiikkina soimaan soundtrackejä (ainut joka silloin sattui olemaan käytetävissäni, oli Alice in Wonderlandin soundtrack ihan btw) ja fiilispohjalta aloin kirjoittamaan tarinaa. Ajattelin, että mitään rajoitteita ei tarvitse olla, esimerkiksi teksin tunnelman ei tarvitse olla sama, jos olleesta tilanteesta versookin jotain aivan uutta. Loin mielessäni aina tarinaa hieman enemmän eteenpäin, kuin kohtaa, jota olin parhaillani kirjoittamassa, ja jostain kummasta pomppasi hyviäkin ideoita mieleeni.

En ole koskaan aiemmin kirjoittanut perinteikästä fantasiaa, mutta viikonlopun alun jälkeen, kun kävin katsomassa Prince of Persian ja katsoin Emilialla Narnia: Prinssi Kaspianin, sellainen oli fiilis. Kirjoitettua tekstiä tuli luotua nelisen liuskaa, eikä luku ole vielä ainakaan kohdannut päätöstään.

Jos jollakin on kiinnostusta lukea ihan hyvää perinteistä fantasiaa, niin kysäise minulta, lähetän sitten ensimmäisen luvun sähköpostiisi liitetiedostona.

Pahoittelen jo etukäteen, että tarinani eivät useinkaan jatku. Kaiken pahan alku tälle on cosplay, joka vie kaiken luovuuteni ja aikani kirjoittaa mitään hyvää. Eilen sattui olemaan hyvä päivä kirjoittamisessa. Jos jostain syystä alakuloni takia en pystyisikään vähään aikaan jatkamaan cosplayta, lupaan olla ahkera kirjoittaja ja kirjoittaa kokonaisen kirjan. Ehkä jopa tästä pätkästä, joka kohtaa kyllä muokkausta vielä kovalla kädellä.

DragonLance.. kannattaa lukea. Ette tiedä mistä jäätte paitsi. ;)
(Lukekaa kyllä eka mielummin TSH mutta pitihän nyt tätäkin mainostaa)

Raistlin (paras <3) ---->

Pakko kirjoittaa tästä kirjasta, sillä kyseessä on yksi parhaita fantasiakirjoja kautta aikain.
Jos haluaa nauttia verbaalisesta viehkeydestä, kauneudesta ja taidokkuudesta sekä viisaasta tarinasta, niin tämä kirja kannattaa lukea.:)
Kauneinta tekstiä mitä olen varmaankaan koskaan lukenut, kirja sai minut todella hyvälle tuulelle.:)

Lordi Dunsanyltä olen aiemmin lukenut vain muutaman novellin, jotka eivät vielä tehneet suurempaa vaikutusta. Mutta nyt tämä kirja kyllä kolahti, se suorastaan huumasi minut sillä ylitsepursuavalla kauneudellaan, herkkyydellään ja ihanuudellaan.:)
Ja itse tarina sisältää sellaista viisautta jota harvemmin missään kirjassa tapaa.
Lyhyesti kiteytettynä: Haltiamaan kuninkaantytär on kirja jota suosittelen lämpimästi.:)
Etenkin fantasian ystäville aivan must.

Ostin vihdoin ihanan fantsun kirjan Haltiamaan Kuninkaantytär ja vieläpä lisäksi Edgar Allan Poen Kootut kertomukset.:)

uni alkoi juuasta. kun minun piti napata tiikeri.. joka ei todellakaan ollut tiikeri vaan puuma..jos sitäkään..sekin pienes koossa.. ja äiti,reeta ja mummo oottivat pihalla ku mie sitä jahtasin ja se jahtasi minua.. ja sillä oli kamalan terävät hampaat ja kynnet.. sitten se erehty mummon ja ukin makkariiin ja mie menin perässä. mut se oliki valtameri ja se puuma oli siellä hukkumaisillaan.. en tajua miten jouduin helikopteriin mutta helikopterin avulla se puuma sieltä nostettiin ja vieressä joku toinen helikopteri laski jotain mursua pinkissä sellases systeemis mis delffiinejäki liikutellaan.. ja äiti huutaa oven suusta että hän päästi ne laskee ja se pinkki systeemi oli sitä varten että se mursu ei katkeis!

no sitä puumaa sitten yritettiin tunkee huoneisiin..toiseen makkariin saatiin..ja sitten yritin läimäst ovea kiinnii... niin siinä oliki neljä sellaista leuaen veto systeemmiä ylhäällä..että enhän mä saanukkaan sitä kii ja se peto raateli mua oven kolost..tosin äiti tuli irottamaan ne.. ja yski niistäkin oli pinkki???

kun juuast oltiin tulossa.. niin pysähyimme uimarannalle jossa oli pitkä pitkä laituri.. ja sen laiturin vieressä oli kaksi kelluvaa kioskia.. äiti ja reeta menivät uimaan ja mie aattelin kattel mitä niist kioskeist löytyy.. no niitten puolivälis tajusin että hei ! miun taskussa on rautatekarit.. ja ne on kiinni toisissaan vain ketjul,.. ketju oli kuitenkin hajal ja toinen tippui veteen ja jouduin nostamaan sen pois kioski sedän ihmetelles.. muitta mutkitta silleen vain arvelin että näähän pitäisi olla suussa vaikka hajonu onkin toi ketju.. joten tungin rautatekarit suuhuni..ja pyörittelin kielellä rautaosaa...

no jostain kuitenki tuli susilauma (ehkä jotain 50sutta..) ja reeta ja äiti lähtivät vedestä äkkiä ja juoksimme niin lujaa kuin pääsimme..sitten juoksimmekin ja kamalan pitkää lumivuorta.. ja sudet söivät osia ihmisistä jotka olivat olleet uimassa..aina kun katsoin taakseni..niin huomasin että joku susista alkoi sykkiä sateenkaareen väreissä.. mietin että miksi.. niinkuin sydämen lyönti..kirjava, normi susi, kirjava.. sitten minulla kävi väläys! tämä johtuu tekareistani..kännyin sit ajattelematta ja aloin hymyillä että hampaani näkyivät..kaikki sudet alkoivat sykkiä sateenkaaren väreis..mutta pian ne kääntyivät takaisin (kun ne katsoivat minuun niin silloin ne sykkivät)..

sen jälkeen menin jonkun kanssa huvilalla..joka kellui veden päällä (en muista kenenn kanssa menin..enmillään ja harmittaa.. ) ja meijän piti sielä huvilalla sitoa pienempiäveneitä veneisiiimme..ja tyhjentää huvila ennen kuin kukkasista tehdyt lohikäärmeet tulisivat.. ne näkyivät kaukana mutta eivät vielä tulleet.. lähdimme siis evakkoon.. naapurin huvilassa vaimo ja mies riitelivät..

kannoimme jonkun tyypin kanssa kuitenki niit kamoi veneeseen..ja sit ne lohikäärmeet tulivatki..kukkasist tehty.. kuonot kuin purjost yms..vihreitä lohikäärmeitä.. mitkä muuten kroppa kukkasten peitos.. ne tiputtivat ystäväni vetään joka upposi samon tein.. itse lähdin paniikis ajamaan venettä..johon oli sidottu ehkä viisi muuta venettä..joihin oli pakattu mikro ja kahvinkeitin ja muuta roinaa.. ajoin samalla naapurin riitelevän pariskunnan ohi..ja tajusin että joku asia mätti..mies istui laiturinnokas..ei huomioinut minua yhtään..nainen huusi ovensuusta.. ja niiden huvila oli täysin tyhjä..vain seinätl..ei ollu edes kiinteitä tavaroita seinissä..ihan tyhjyyttä koko kämppä..

no ajoin jonnekkin luolaan piiloon niitä lohikäärmeitä.. ja olin sis vedes koko ajan..sieltä vettenpäältä pitkin tuli sitten (muistaakseni se ystävä joka oli mukana) niin vihreänä hahmona..tavallaan morsiuspuvussa..ja hiukset olivat tosi isot.ja joku vihree kaapu pääällä..mut hänen lävitseen näkyi.. ja jotenki se sit selitti.ilman pysähtämättä..että jos menen hänen kanssaan naimisiin ja sidon sieluja häneen niin me pelastumme.. minun piti hänen "kyytiinsä" eli kaapuunsa päälle hypätä kun hän liikkui eteenpäin.. ja menin hänen varpaidensa päälle seisomaan..minun piti etsiä naruja jotka olivat sieluissa kiinni..ja sitoa niitä mm. tämän tyypin hiholoihin..

lopulta luulin olleeni valmis.. mutta tämä morsian sanoi sitten jonkun nimen..en muista minkä..ja mie olin että täh.. kun olin jäänyt katsomaan niitä naapurin sieluja (mies ja nainen) jotka veden päällä riisuutuivat ja hyppäsivät sit veden uumeniin vähissä vaatteissa.. niin se jonka varpaiden päällä olin niin sanoi että vauva.. se on vielä sitomatta.. mie katointaakse niin siel tosiaan joku vauva tuli vesisuksilla perässä ja naru oli varpaassani kiiinni.. no otin sen ja kattelin paikkaa mihin sitoa.. niin se tyyppi sit sanoi että sen on tarkoitus olla tässä morsiuskimpus.. no sidoin sen sit morsiuskimppuun... ja se morsiuskimpun tyyppi hymyili..ja samalla pamahdimme luolan seinään missä olimme..

uneni päättyi siihen kun menin jonnekkin talon pihaan jossa oli laituri ja siinä makasi kukkaislohikäärme..ja sen molemmin puolin oli isot sellaiset pinkit kukkatornit.. näytti kiinalaisilta kukilta.. se lohikäärme heilutti siipiään..yritti nousta jalysähti takaisin.. mie olin varma että se kukkalohikäärme elää niiden pinkkien kukkien ansiost..olin onnellinene että se kuolisi..mutta joku vino silmä tulee salkun kanssa lohikäärmeen luo.. ja mie menen perässä ja hän avaa salkun..salkussa on keltaisia kukkia - aitoja ja miuovisia. hän pyysi minua ehtimaan aitoja kukkia..minähän etin hänelle aitoja kukkia..ja tämä laittoi ne lohikäärmeeseen ja tämä alkois silmissä elpyä.. samassa joku helevetin iso tummahko jättiläinen juoksi viereisten lumivuorien ohi (jota pitkin olimme aikaisemmin juosseet susia pakoon).kuin uukkarin olisi heittänyt ja vilkutti ja illisti... kun hän illisti, niin kieleste lähti pala ja tuli maahan meikkipalettina.. ja se säikähti ja tuli takaisin hakemaan että anteeksi hänen makunystyränsä putosivat..