Kysymys: Kun ihminen kuolee, elääkö hän yhä siinä ajassa, jolloin hän oli vielä elossa?
Esimerkiksi, Elvis Presley syntyi vuonna 1935 ja kuoli vuonna 1977. Elääkö Elvis yhä hänen syntymänsä- ja kuolemansa välisellä ajalla? Eli, elääkö hän yhä vuodessa 1940 esimerkiksi? Elääkö hän yhä ajassa, jolloin oli vain 10 sekuntia siihen, että hän kuoli?
Minun vastaukseni tähän: Kyllä. Elvis elää yhä syntymänsä ja kuolemansa välisellä ajalla eli 1935 - 1977. Jos ei eläisi, hänestä ei ole minkäänlaista muistoa/jälkeä jne. joka viittaisi häneen ja häntä ei olisi koskaan ollut olemassa. Pysytkö vielä kärryillä?
Tähän olen kehittänyt teorian, jota kutsun "Filmirulla-teoriaksi": Ihmisen elämä on kuin loputon filmirulla, joka alkaa pyörimään, kun ihminen syntyy ja loppuu, kun ihminen kuolee. Mutta tämä filmirulla jatkaa kuitenkin pyörimistä kuoleman jälkeen niin, että se alkaa taas täysin alusta. Eli ihminen syntyy uudestaan ja elää tismalleen saman elämän uudestaan. Tietenkin filmirullan "kelattua" takaisin alkuun, kaikki ajatukset, kokemukset jne. palaavat täysin alkupisteeseen ja kaikki alkaa alusta. Elämämme olisi siis kuin katsoisi elokuvan alusta loppuun, kelaisi sen takaisin alkuun ja taas katsotaan loppuun jne. loputtomiin. Minä olen voinut kuolla jo tuhansia kertoja tähän mennessä.
Jos vastaus tähän perikysymykseen on ei, niin miten selitetään se, että jos ihminen keksii joskus aikanaan aikakoneen(näin hupaisana esimerkkinä), niin silloin matkustaessa Elviksen elämän aikaiselle ajalle, on Elvis siellä kuollut jo, vaikka vuosi olisi vasta 1955 tai Elvistä ei ole koskaan ollut olemassa. Tämä "Filmirulla", joka jokaisella ihmisellä on, näyttää kaikki tapahtumat ja kokemukset, jotka toistuu koko ajan ja näin me muistamme vaikka kuolleen lemmikkimme. Jos ei tällaista filmirullaa ole, ei ihmistä ole ollut olemassa millään tasolla. Tämä pätee kaikkiin elämänmuotoihin.
Elämme siis samaa filmirullaa koko ajan. Elämän päätyttyä alkaa elokuva alusta, se ei muutu mihinkään, vaikka kuinka monta kertaa sen katsoisi läpi. Emme kuitenkaan kyllästy elämään samaa elämää, koska kaikki kuolleessa palaa alkupisteeseen, jolloin syntymää myöhemmät ajat ovat vasta edessä. Jos vaikka kuolen nyt, niin tasan 16 vuoden 5kk 5 päivän päästä illalla olen kirjoittamassa tätä tekstiä tähän ja kuolen siihen paikkaan, jolloin taas toistuu sama homma.
Jos kaikki olisi näin, eikö olisi erikoista ajatella, että olemme voineet kuolla jo miljoonia kertoja?
Kuten sanotaan, historia toistaa itseään...
Kirjoittanut: Istharium The Foe
(Kysymyksiä saa esittää tästä aiheesta!)
Vastaukseni Mötty_:n kysymykseen:
Periaatteessa kyllä. Ihmiset/eläimet jne. ovat toisia elokuvansa "päähenkilöitä", jotka ovat tallentuneita sinun ajatuksiisi ja muistoihisi. Kun joskus aikanaan heität veivisi, elät kaikki samat muistot heistä uudelleen. He elävät yhä sen ajan välillä, jolloin he syntyivät ja kuolivat. Elät taas kuoleman jälkeen nuo ajat uudelleen ja jonkin ajan kuluttua olet esittämässä minulta tästä asiasta ja aatteesta kysymyksen, johon nyt vastaan.
Tässä tekstissä aion käsitellä A. J. Ayerin (1910 – 1989) filosofiaa ja sitä, pystyykö hänen filosofiansa mukaan kokemuksesta oppimaan.
Empirismi on oppisuunta, joka korostaa aistihavaintoon perustuvan kokemuksen merkitystä sekä arkitiedossa että tieteellisessä tutkimuksessa ja filosofiassa. Lisäksi empiristit uskovat, että on olemassa neutraali kieli, joka on vapaa historiallisista ja ainutkertaisista erityispiirteistään. Kaikki empiiriset ongelmat voidaan muotoilla tässä kielessä, tieteenalasta riippumatta. On olemassa myös yhtenäinen tieteen menetelmä, joka takaa empiiristen ongelmien objektiivisen ja intersubjektiivisen ratkaisun.
Täten voidaan erottaa toisistaan pseudotiede, metafysiikka ja näennäisesti mielekkäät lauseet, jotka eivät ole ratkaistavissa tämän ”tieteen menetelmän” avulla.
Kerroin sen vuoksi hieman empirismistä, koska Ayer oli sellainen, ja sen vuoksi, koska siten voin paremmin vertailla Ayerin empirismiä perinteiseen empirismiin.
Ayerin mukaan ainoa kognitiivisesti mielekäs tieto voidaan saavuttaa havaintojen avulla. Täten metafysiikka, jota ei, ainakaan toistaiseksi, voida todentaa havaintojen avulla on nonsensa, turhuutta.
Ayer lähtee määrittelemään tietoa siten, että väite on tosiasiallisesti mielekäs, jos ja vain jos hän tietää miten väitteen oletettu merkityssisältö on todennettavissa, ts. hänen tulisi tietää mitä aisteja käyttämällä voitaisiin joko hyväksyä väite totena tai hylätä se epätotena.
Tästä on siis johdettavissa se, että jos mikään kokemus tai havainto pysty kiistattomasti osoittamaan väitteen totuutta tai epätotuutta, sillä kirjaimellista merkitystä; eli se ei ole kognitiivisesti mielekäs – se on metafyysistä hölynpölyä.
Oppiminen on sitä, että yksilö kokoaa tieto-osasista (jotka voivat olla tosia tai epätosia) enemmän tai vähemmän loogisia kokonaisuuksia.
Kysyttäessä voiko Ayerin mukaan kokemuksesta oppia, niin vastaus on tämän pohjalta kyllä. Oletetaan että näen Ylermin polttamassa tupakkaa kuultuani ensin huhuja Ylermin kessuttelusta – tällöin opin, että Ylermille kannattaa silloin tällöin tarjota savukkeita.
Ayer väittää, että, matematiikan avulla emme voi saavuttaa mitään uutta tietoa. Ayer sanoo myös, että meidän tietomme siitä, ettei mikään havainto pysty kumoamaan propositiota 7+8=15, koska symboli 7+8 on symbolin 15 synonyymi, aivan kuin pediatri on lastenlääkärin synonyymi. Kaksitoista on doucen, twelven ja tolvin synonyymi, ei symbolin 7+5.
Se, ettei 7+5 lisää tietoamme, johtuu Ayerin mukaan lähinnä siitä että ”tiedämme” 7+5 olevan 12, ei ilmausten synonyymisyydestä. Ihminen voi tietää sanojen “pediatri” ja “lastenlääkäri” merkitykset, samoin hän voi tietää lausekkeen 91x74 merkityksen tietämättä sen tulosta. Hän voi toki ”saada sen tietoonsa” joko laskemalla tai kuulemalla sen jostain.
Ayer oli tietoinen tästä ongelmasta. Hän totesi, että (hänen) pitäisi ”selittää, miten täysin tosiasiasisällyksetön propositio voi olla tosi, hyödyllinen ja yllättävä” (LTL, s. 97?)
Takaisin tietoon. Havaitsen että istun nojatuolissa Voidaan sanoa (ilman skeptisismiä, kartesiolaisuutta ja Marx-uskomuksiani), että TIEDÄN istuvani Salimossa kirjoittamassa tätä juttua. Tai kuten Ayer asian ilmaisisi, ”näyttää todennäköiseltä, että …”. Se on siis tietoa. Mutta entä mitä voimme tietää maailmassa ilmenevistä lainalaisuuksista, joita meidän äärellinen havainnointikykymme pysty osoittamaan todeksi tai epätodeksi.
Otetaanpa esimerkiksi lause ”kaikki ihmiset ovat kuolevaisia”. Se ei koske vain tähän asti tapaamiamme ihmisiä, vaan kaikkia maailman ihmisiä ja vielä syntymättömiä, tulevia sukupolvia. Todennettavuuden kriteerin mukaan ko. väitteen totuusarvo tulisi osoittaa ”ehdottomalla varmuudella”, joka Ayerin ajatusmaailmassa tarkoittaisi sitä, että meidän tulisi tutkia kaikki kuolleet, nykyiset ja tulevat ihmiset. Parhaimmassakin tapauksessa havaintojemme lukumäärä jäisi vain murto-osaan mahdollisesta havaintojen määrästä.
Tällaisia tapauksia varten Ayer kehitteli ”vahvan” ja ”heikon” todentamisen erottelun. Ayerin mukaan väite on todennettavissa ”vahvassa” merkityksessä vain ja vain jos sen totuusarvo on osoitettavissa kiistattomasti. Väite on todennettavissa ”heikosti”, jos kokemus voi osoittaa sen todennäköiseksi.
Yleiset lainalaisuudet voisi siis todentaa vain heikossa mielessä. Se ainakin helpottaisi urakkaamme ihmisen kuolevaisuuden todentamisessa. Ei väitteen tarvitse itse asiassa olla sen arkisempi kuin ”Suomessa tammikuu on kylmempi kuukausi kuin heinäkuu”. Nyt voisimme sanoa, että nykyisten havaintojemme ja historiallisiin, ylöskirjattuihin lämpötilatilastojen valossa näyttää todennäköiseltä, että Suomessa tammikuu todella olisi kylmempi kuukausi kuin heinäkuu.
Tosin Ayer ei tullut ajatelleeksi yhtä asiaa muotoillessaan heikon ja vahvan todennettavuuden periaatettaan. Ayer katsoi sen olevan riittävän salliva, jotta se kattaisi luonnonlait, mutta itse asiassa siitä tuli ehkä liiankin salliva. Yritän havainnollistaa sitä seuraavasti:
”Absoluutti on laiska” ja ”jos absoluutti on laiska, niin se on valkoinen”. Näistä kahdesta prepositiosta seuraa havaintoväite ”tämä on valkoinen”. Koska havaintoväite ei seuraa kummastakaan alkuoletuksesta yksin, niin ne molemmat täyttävät Ayerin merkityskriteerin, Ayerin sanoin ”Kutsukaamme propositiota, joka tallentaa tosiasiallisen tai mahdollisen havainnon kokeelliseksi. Nyt voimme sanoa, että aidon tosiasiaproposition tuntomerkki ei ole sen yhtäpitävyydessä jonkin kokeellisen proposition tai sellaisten äärellisten joukkojen kanssa, vaan yksinkertaisesti se, että siitä voidaan johtaa tiettyjen toisten alkuoletusten tuella jotain kokeellisia prepositioita, joita ei voida johtaa noista toisista alkuoletuksista yksinään.” (LTL, s. 54)
”Tietyt toiset alkuoletukset” viittaavat arvatenkin ”otollisiin olosuhteisiin”, joissa voitaisiin havaita tietty tapahtuma, joka osoittaisi oletetun väitteen totuusarvon.
LOPPUSANAT:
Ayerille täytyy nostaa hattua, sillä vaikka hänen filosofiansa kärsikin etenkin alkutaipaleella puutteista, pienistä epäloogisuuksista ja hieman liiallisesta sallivuudesta, niin se ei millään muotoa vähennä hänen pääteoksensa Language, Truth and Logic (1936) painoarvoa. Etenkin jos otetaan huomioon hänen korkea ikänsä. LTL jätti pysyvän jäljen empirismiin.
Lähteet:
Hanfling, Oscar: Suuret filosofit 2: Ayer (2000)
alunperin kirjoitettu joskus vuonna 2002 muistaakseni, uudelleenkirjoitettu 2009
26.10.2008 16:21 <markuzzi> Nelijalkaisilla aivottomilla ameeboilla ei ollut keskushermostoa ennenkuin ne oli keksiny miten lentää.
26.10.2008 16:23 <Trist> Tämä pitää paikkansa, sillä lentämiseen ei tarvitse keskushermostoa, ilman lentotukialusta, eikä näin ollen evolutiivisesti ollut välttämätöntä kasvattaa sellaista, ilman kunnon byrogratiaa.
26.10.2008 16:27 <markuzzi> Jos ameebojen rakennuttaman telepaattisia kykyjä omaavan lentotukialuksen laskeutumispinta-ala on liian pieni joudutaan automaattisesti ampumaan yli 20% maapallon väestöstä ellei kompromissia saada alle kahdessatoista minuutissa.
26.10.2008 16:28 <markuzzi> infralämpösaunat ovat laittomia jos niitä lämmitetään kesken valtiopäivien.
26.10.2008 16:40 <Trist> Olen ehdottoman samaa mieltä, lentotukialus vedettynä perhosen siivillä on jotain, mitä ei voida ymmärtää, ilman infrapuna-saunaa, jota ei saa käyttää valtiopäivillä, paitsi itsenäisyyspäivänä.
Madness, as you know, is like Gravity. All it takes is a little... Push
- The Joker
What doesn't kill you makes you stranger
- The Joker
Some people never go crazy. What truly horrible lives they must lead.
- Charles Bukowski
Less is more and none is everything
- Nicolas Winding Refn
Courage is the complement of fear. One who is fearless cannot be courageous, and is also a fool.
- Heinlein
It's amazing how much "mature wisdom" resembles being too tired.
- Heinlein
Specialization is for insects.
- Heinlein
One person's "magic" is another person's engineering.
- Heinlein
If you are one of the minority who can do creative work, never force an idea. Learn to wait.
- Heinlein
A "critic" is one who creates nothing and thereby feels qualified to judge the work of the creative.
- Heinlein
Duty is not what others expect of you; it is what you owe to yourself to fulfill obligations you assume voluntarily.
- Heinlein
Time is your total capital, and the minutes of your life are painfully few. So learn to say NO!
- Heinlein
Cyberspace: Representation of All Data of Every Node in the System.
- Gibson (Neuromancer)
You can't always get what you want, BUT if you try, you just might get what you need
- Glimmer Twins
Existence itself may be considered an abyss possessed of no meaning. I do not read this as a pessimistic statement. If it be true, then I can see in it nothing else but a declaration of autonomy for my imagination & will--& for the most beautiful act they can conceive with which to bestow meaning upon existence.
- Hakim Bey
Good has to be desired, it is the result of an act of willpower, while evil is continous.
-Antonin Artaud, Theatre and its Double
"One may say that evil does not exist for Subjective man at all, that there exist only different conceptions of good. Nobody ever does anything deliberately in the interests of evil, for the sake of evil. Everybody acts in the interests of good, as he understands it. But everybody understands it in a different way. Consequently men drown, slay, and kill one another in the interests of good".
- G.I. Gurdjieff
If a man is talking in the forest, and no woman is there to hear him, is he still wrong?
- Al Bundy
Love is the most difficult and dangerous form of courage.
Courage is the most desperate, admirable, and noble kind of love
- Delmore Schwarz
Imperious, choleric, irascible, extreme in everything, with a dissolute imagination the like of which has never been seen, atheistic to the point of fanaticism, there you have me in a nutshell.... Kill me again or take me as I am, for I shall not change.
- Marquis de Sade, Last Will and Testament
"In a closed society where everybody's guilty, the only crime is getting caught. In a world of thieves, the only final sin is stupidity"
- Hunter S. Thompson
Voiko olla mahdollista, että todellisuudessa kaikki mitä näemme on pelkkää harhakuvaa? Voiko olla mahdollista, että olemassa olomme on vain jonkun toisen ihmisen mielikuvitusta? Onko ystäviä olemassa? Onko rakkaus vain harhaa? Onko Jumalaa olemassa? Miksi olemme täällä? Miksi tunnemme olevamme olemassa?
Käytä hetki päivästäsi ja pohdi itseksesi näitä kysymyksiä...
Miten vaikeaa se onkaan saada aikaan täysin perusteellinen vastaus siihen, että kaikki aistimme ovat todellisia... Ei... Emme todellakaan voi tietää näihin perusteellisia vastauksia, sillä tästä syystä nämä ovatkin maailman perimmäisiä kysymyksiä, joihin vain ja ainoan vastauksen voimme saada vain ja ainoastaan omista mielipiteistämme, joiden perustat olemme muodostaneet jo lapsuus iässämme. Itse uskon Jumalaan ja Rakkauteen. Mielestäni ne eivät voi olla turhia asioita. Miksi sitten joillekin voi olla niin vaikeaa ymmärtää, rakkauden olevan pelkkää turhuutta... Ei rakkaus ei tosiaan ole turhuutta, tämän voi todeta vain kun on itse kokenut sen. VAIN uskomalla voi todeta kaiken todeksi...
Anyhow, i feel you missunderstood the part where i said means above ends, i was not talking about intentions... Intentions are the intended results of your actions, not the actions themselves, actions themselves were what I meant. That little rule does have it's exceptions ofcourse, for instance with your hitting example hitting someone as an action is wrong, but if the consequence of that is that someone is saved then it is the correct thing to do, when it comes to violence it usually is simply consequence vs consequence when you choose what to do. Though this can be put in the means category as "Save the girl" or "Ignore it and let the guy proceed" aswell.
On the Hitler example i would like to just say that he was a madman and no ordinary philosophical thinking on a "normal person" level is going to end it, but i guess that would be naive to say. Anyhow, i've always felt that murder of a human being is one of the absolute "do not do" rules, taught pretty much the second you learn of death, and also most likely exists in our nature. So what i am saying is that Hitler was mostly driven by lust. Patriotism, usually viewed as a good thing, when taken to extremes will make you think your own country/race is superior to others, he was most definately not driven by good intentions as his patriotism completely ignores what he was most likely taught as a young child.
I'd also like to point out even though i believe morals are implemented through education, that some part of it is in our nature, for example the one i mentioned before; Preservation of human life. Highly optimistic view that one, but most murderers do actually feel sorry for what they did, and could be considered victims of their upbringing and circumstances. Murderers who do not feel any remorse are driven by lust, and they are non-moral beings that i don't really even consider human.
Personally i believe that Humans are an animal race among others, but we are superior because of our intelligence... Armed with that intelligence we have created order in the world by creating massive communities.
Wrote some text concerning this whole thing some months ago... No references but i'd still love to hear if there are any similar views or anything that contradicts what i've said.
"Humans are pack animals, without the community there is no individual. The concept of self is build by the way you see people around yourself. The image of how you are is made from comparisons you make in your mind, this determines whether you think you are smart, stupid, and so on. There are no definite facts on such things, yet it's how you build the image of yourself. There also exists a true-self, which is the sum of all your personalities, it is your trueself that does the thinking and therefore affects the way you are, which in turn makes the image of yourself in other peoples minds. Their reaction to yourself is what will change how you seem on the eyes of others and yourself.
Everyone sees every person differently, all these persons are the same person yet they are different, all of them are you and the sum of them is you aswell. The true-self rarely is the same as the self as seen by others, and as seen by your true-self, this is the reason you might end up hating or disliking yourself. Disliking yourself is not a bad thing, it is a natural thing and it is what makes you improve yourself.
Humans are an animal race as any other, their superiority in nature is simply because of their intelligence. Intelligence is something that grows on every single human, it is not there when you are born. There are those who claim it is because of a soul that we are superior, and i agree with that. Soul is the same as your true-self, it is what does the thinking and affects the way your body reacts."
Ajattelin lisätä tän tänne huvikseni, tässä huomattavasti pienennettynä ajatukseni miten moraali toimii. Englanniksi sillä alkuperäisesti kirjoitettu englanninkieliselle foorumille.
Personally i think morality is implemented somewhere in the learning process. However i also think it's partly in nature, mainly so that once we are born there is an empty pool, that later fills up with "moral codes" that you can choose to follow or to not follow.
There was something about morals being in our genetic code, but i can't agree with that... At least when it's up to more complex issues. I think caring for other human beings is something that exists when you are born, but it's because of your need for other persons, it is completely selfish at first. You truly learn all of this much later when your parents or the education system sets you some borders of what is right or wrong.
I wrote a little text on my beliefs of how morals work some months ago, even though it was at night and it's a bit confusing i decided maybe i should paste it here. To clarify this is the way i see morals, i am aware that there are many contradicting views, especially on the ends and means part.
"Morals are something that is taught to humans, it is a product of their environment. Everyone has a different sense of morals, and some choose to ignore them. Morals are the same as the how you view what is the right thing to do, and what is the wrong thing to do. Even if some people are taught these things they choose to ignore them, and live by their own "code". These people include people who value money over human lifes, people who can kill other people without feeling guilt, and so on. Morals make the structure of any society, it is what laws are based on, and you learn them before you learn of the laws of society.
There is no right or wrong when it comes to morals, every person can be justified in what he does as long as he thinks he is doing the right thing. Societys justice are not the same as individual justice, commonly accepted good is not the only good in the universe.
Things like lust for money, pleasure and power are not something that can be said to be evil or good, however it is the actions that you have to live by to get there that matter. The path is set by choices, and the choice is usually as simple as; do the right thing as you believe it to be, and do the thing that will get you closer to what you lust for. In-short; following your own moral code or ignoring it. Lust for any of these things can be considered good by some people, however it is a "Ends justify the means" thought, and therefore does not think of the actions enough to be considered moral-code.
Ends do not matter in morals, only the means. Ends matter in lust, not the means.
I personally believe humans are inherently neutral, but become either good if they choose to follow their own moral code, or evil if they choose to ignore their own moral code. "