IRC-Galleria

Muistatko matkan viimekertaisen?
Sen kauniin ja hiljaisen.

Sen jossa halusit olla sinä.
Sen jossa olit sinä.

Muistatko omat valintasi?
Muistatko omat tekosi?

Matkaltasi päädyit uutteen paikkaan kokemaan.
Uusien kokemuksien kautta oppimaan.

Ihmisenä aikaa nyt maapallolla viettelet.
Miten aikasi kuluttelet?
Mitä päätöksiä teet?

Mikä on tämän elämäsi matka?
Sen päätöksen teet taas sinä itse.

Rahalla voimme ostaa tuotteen, joka saa meidät hetkellisesti hyvälle tuulelle, mutta se on kiertotie. Lyhin tie on tuntea se hyvä olo nyt. Sinäkin voit päättää sen juuri nyt.

Siirrä katseesi tulevaisuudesta kohti nykyhetkeä. Sinulla voi olla se tunne mitä haluan juuri nyt, jos päätät sen kokea. Ilo ja nautinto on vain tunne, jonka hallinnassa itse olemme. Miksi siis haluamme jotain asiaa tai tavaraa mikä saa meidät hyvälle tuulelle, kun voimme tuntea hyvän olon nyt?

Oletko valmis muutokseen? Oletko valmis pyrkimään tuntemaan hyvän olon aina?

Filosofiointia kaikkeudesta ja ykseydestä. Miten kaikki voi olla yhtä ja samaa ja miten sen voi kokea?

http://henkimaailma.wordpress.com/2009/05/21/henkimaailman-podcasti-kaikki-ovat-yhta/

Arvatkaa kuka nyt kuitenkin menee tsekkaamaan filsan pääsykokeet... ihan vaan kokeilemaan, tiedän ettei ole mitään mahdollisuuksia päästä sisälle, kun vasta alle kuukautta ennen kokeita päätinkin lähteä mukaan. Ei ainakaan ole ylimääräistä stressiä siitä, miten ne menee.

Pohditko koskaan omaa minuuttasi? Millainen olet ollut, millainen olet nyt ja millainen haluaisit olla?

Tässä nauhoittamani podcasti aiheesta:
http://henkimaailma.wordpress.com/2009/05/08/henkimaailman-podcasti-minuus/

Ehkäpä saatte tuosta jotain irti. :)

Dig and drill inside of your head.
Maybe you will find something interesting.

Face the demons, win them.
See the angels, feel them.

Then you truly will be free.
But the journey has just become.

- Wespa

Can you see who I really am?
Or do you see just an illusion.

I try to see who you really are inside, but do you let me to look?

Nevertheless I love you the way you are. Maybe you love me too.

Let our dreams come true.

- Wespa

Kysymys: Kun ihminen kuolee, elääkö hän yhä siinä ajassa, jolloin hän oli vielä elossa?

Esimerkiksi, Elvis Presley syntyi vuonna 1935 ja kuoli vuonna 1977. Elääkö Elvis yhä hänen syntymänsä- ja kuolemansa välisellä ajalla? Eli, elääkö hän yhä vuodessa 1940 esimerkiksi? Elääkö hän yhä ajassa, jolloin oli vain 10 sekuntia siihen, että hän kuoli?
Minun vastaukseni tähän: Kyllä. Elvis elää yhä syntymänsä ja kuolemansa välisellä ajalla eli 1935 - 1977. Jos ei eläisi, hänestä ei ole minkäänlaista muistoa/jälkeä jne. joka viittaisi häneen ja häntä ei olisi koskaan ollut olemassa. Pysytkö vielä kärryillä?

Tähän olen kehittänyt teorian, jota kutsun "Filmirulla-teoriaksi": Ihmisen elämä on kuin loputon filmirulla, joka alkaa pyörimään, kun ihminen syntyy ja loppuu, kun ihminen kuolee. Mutta tämä filmirulla jatkaa kuitenkin pyörimistä kuoleman jälkeen niin, että se alkaa taas täysin alusta. Eli ihminen syntyy uudestaan ja elää tismalleen saman elämän uudestaan. Tietenkin filmirullan "kelattua" takaisin alkuun, kaikki ajatukset, kokemukset jne. palaavat täysin alkupisteeseen ja kaikki alkaa alusta. Elämämme olisi siis kuin katsoisi elokuvan alusta loppuun, kelaisi sen takaisin alkuun ja taas katsotaan loppuun jne. loputtomiin. Minä olen voinut kuolla jo tuhansia kertoja tähän mennessä.

Jos vastaus tähän perikysymykseen on ei, niin miten selitetään se, että jos ihminen keksii joskus aikanaan aikakoneen(näin hupaisana esimerkkinä), niin silloin matkustaessa Elviksen elämän aikaiselle ajalle, on Elvis siellä kuollut jo, vaikka vuosi olisi vasta 1955 tai Elvistä ei ole koskaan ollut olemassa. Tämä "Filmirulla", joka jokaisella ihmisellä on, näyttää kaikki tapahtumat ja kokemukset, jotka toistuu koko ajan ja näin me muistamme vaikka kuolleen lemmikkimme. Jos ei tällaista filmirullaa ole, ei ihmistä ole ollut olemassa millään tasolla. Tämä pätee kaikkiin elämänmuotoihin.

Elämme siis samaa filmirullaa koko ajan. Elämän päätyttyä alkaa elokuva alusta, se ei muutu mihinkään, vaikka kuinka monta kertaa sen katsoisi läpi. Emme kuitenkaan kyllästy elämään samaa elämää, koska kaikki kuolleessa palaa alkupisteeseen, jolloin syntymää myöhemmät ajat ovat vasta edessä. Jos vaikka kuolen nyt, niin tasan 16 vuoden 5kk 5 päivän päästä illalla olen kirjoittamassa tätä tekstiä tähän ja kuolen siihen paikkaan, jolloin taas toistuu sama homma.

Jos kaikki olisi näin, eikö olisi erikoista ajatella, että olemme voineet kuolla jo miljoonia kertoja?
Kuten sanotaan, historia toistaa itseään...

Kirjoittanut: Istharium The Foe

(Kysymyksiä saa esittää tästä aiheesta!)

Vastaukseni Mötty_:n kysymykseen:
Periaatteessa kyllä. Ihmiset/eläimet jne. ovat toisia elokuvansa "päähenkilöitä", jotka ovat tallentuneita sinun ajatuksiisi ja muistoihisi. Kun joskus aikanaan heität veivisi, elät kaikki samat muistot heistä uudelleen. He elävät yhä sen ajan välillä, jolloin he syntyivät ja kuolivat. Elät taas kuoleman jälkeen nuo ajat uudelleen ja jonkin ajan kuluttua olet esittämässä minulta tästä asiasta ja aatteesta kysymyksen, johon nyt vastaan.

Tässä tekstissä aion käsitellä A. J. Ayerin (1910 – 1989) filosofiaa ja sitä, pystyykö hänen filosofiansa mukaan kokemuksesta oppimaan.

Empirismi on oppisuunta, joka korostaa aistihavaintoon perustuvan kokemuksen merkitystä sekä arkitiedossa että tieteellisessä tutkimuksessa ja filosofiassa. Lisäksi empiristit uskovat, että on olemassa neutraali kieli, joka on vapaa historiallisista ja ainutkertaisista erityispiirteistään. Kaikki empiiriset ongelmat voidaan muotoilla tässä kielessä, tieteenalasta riippumatta. On olemassa myös yhtenäinen tieteen menetelmä, joka takaa empiiristen ongelmien objektiivisen ja intersubjektiivisen ratkaisun.
Täten voidaan erottaa toisistaan pseudotiede, metafysiikka ja näennäisesti mielekkäät lauseet, jotka eivät ole ratkaistavissa tämän ”tieteen menetelmän” avulla.

Kerroin sen vuoksi hieman empirismistä, koska Ayer oli sellainen, ja sen vuoksi, koska siten voin paremmin vertailla Ayerin empirismiä perinteiseen empirismiin.
Ayerin mukaan ainoa kognitiivisesti mielekäs tieto voidaan saavuttaa havaintojen avulla. Täten metafysiikka, jota ei, ainakaan toistaiseksi, voida todentaa havaintojen avulla on nonsensa, turhuutta.
Ayer lähtee määrittelemään tietoa siten, että väite on tosiasiallisesti mielekäs, jos ja vain jos hän tietää miten väitteen oletettu merkityssisältö on todennettavissa, ts. hänen tulisi tietää mitä aisteja käyttämällä voitaisiin joko hyväksyä väite totena tai hylätä se epätotena.
Tästä on siis johdettavissa se, että jos mikään kokemus tai havainto pysty kiistattomasti osoittamaan väitteen totuutta tai epätotuutta, sillä kirjaimellista merkitystä; eli se ei ole kognitiivisesti mielekäs – se on metafyysistä hölynpölyä.

Oppiminen on sitä, että yksilö kokoaa tieto-osasista (jotka voivat olla tosia tai epätosia) enemmän tai vähemmän loogisia kokonaisuuksia.
Kysyttäessä voiko Ayerin mukaan kokemuksesta oppia, niin vastaus on tämän pohjalta kyllä. Oletetaan että näen Ylermin polttamassa tupakkaa kuultuani ensin huhuja Ylermin kessuttelusta – tällöin opin, että Ylermille kannattaa silloin tällöin tarjota savukkeita.

Ayer väittää, että, matematiikan avulla emme voi saavuttaa mitään uutta tietoa. Ayer sanoo myös, että meidän tietomme siitä, ettei mikään havainto pysty kumoamaan propositiota 7+8=15, koska symboli 7+8 on symbolin 15 synonyymi, aivan kuin pediatri on lastenlääkärin synonyymi. Kaksitoista on doucen, twelven ja tolvin synonyymi, ei symbolin 7+5.

Se, ettei 7+5 lisää tietoamme, johtuu Ayerin mukaan lähinnä siitä että ”tiedämme” 7+5 olevan 12, ei ilmausten synonyymisyydestä. Ihminen voi tietää sanojen “pediatri” ja “lastenlääkäri” merkitykset, samoin hän voi tietää lausekkeen 91x74 merkityksen tietämättä sen tulosta. Hän voi toki ”saada sen tietoonsa” joko laskemalla tai kuulemalla sen jostain.
Ayer oli tietoinen tästä ongelmasta. Hän totesi, että (hänen) pitäisi ”selittää, miten täysin tosiasiasisällyksetön propositio voi olla tosi, hyödyllinen ja yllättävä” (LTL, s. 97?)

Takaisin tietoon. Havaitsen että istun nojatuolissa Voidaan sanoa (ilman skeptisismiä, kartesiolaisuutta ja Marx-uskomuksiani), että TIEDÄN istuvani Salimossa kirjoittamassa tätä juttua. Tai kuten Ayer asian ilmaisisi, ”näyttää todennäköiseltä, että …”. Se on siis tietoa. Mutta entä mitä voimme tietää maailmassa ilmenevistä lainalaisuuksista, joita meidän äärellinen havainnointikykymme pysty osoittamaan todeksi tai epätodeksi.
Otetaanpa esimerkiksi lause ”kaikki ihmiset ovat kuolevaisia”. Se ei koske vain tähän asti tapaamiamme ihmisiä, vaan kaikkia maailman ihmisiä ja vielä syntymättömiä, tulevia sukupolvia. Todennettavuuden kriteerin mukaan ko. väitteen totuusarvo tulisi osoittaa ”ehdottomalla varmuudella”, joka Ayerin ajatusmaailmassa tarkoittaisi sitä, että meidän tulisi tutkia kaikki kuolleet, nykyiset ja tulevat ihmiset. Parhaimmassakin tapauksessa havaintojemme lukumäärä jäisi vain murto-osaan mahdollisesta havaintojen määrästä.

Tällaisia tapauksia varten Ayer kehitteli ”vahvan” ja ”heikon” todentamisen erottelun. Ayerin mukaan väite on todennettavissa ”vahvassa” merkityksessä vain ja vain jos sen totuusarvo on osoitettavissa kiistattomasti. Väite on todennettavissa ”heikosti”, jos kokemus voi osoittaa sen todennäköiseksi.

Yleiset lainalaisuudet voisi siis todentaa vain heikossa mielessä. Se ainakin helpottaisi urakkaamme ihmisen kuolevaisuuden todentamisessa. Ei väitteen tarvitse itse asiassa olla sen arkisempi kuin ”Suomessa tammikuu on kylmempi kuukausi kuin heinäkuu”. Nyt voisimme sanoa, että nykyisten havaintojemme ja historiallisiin, ylöskirjattuihin lämpötilatilastojen valossa näyttää todennäköiseltä, että Suomessa tammikuu todella olisi kylmempi kuukausi kuin heinäkuu.

Tosin Ayer ei tullut ajatelleeksi yhtä asiaa muotoillessaan heikon ja vahvan todennettavuuden periaatettaan. Ayer katsoi sen olevan riittävän salliva, jotta se kattaisi luonnonlait, mutta itse asiassa siitä tuli ehkä liiankin salliva. Yritän havainnollistaa sitä seuraavasti:
”Absoluutti on laiska” ja ”jos absoluutti on laiska, niin se on valkoinen”. Näistä kahdesta prepositiosta seuraa havaintoväite ”tämä on valkoinen”. Koska havaintoväite ei seuraa kummastakaan alkuoletuksesta yksin, niin ne molemmat täyttävät Ayerin merkityskriteerin, Ayerin sanoin ”Kutsukaamme propositiota, joka tallentaa tosiasiallisen tai mahdollisen havainnon kokeelliseksi. Nyt voimme sanoa, että aidon tosiasiaproposition tuntomerkki ei ole sen yhtäpitävyydessä jonkin kokeellisen proposition tai sellaisten äärellisten joukkojen kanssa, vaan yksinkertaisesti se, että siitä voidaan johtaa tiettyjen toisten alkuoletusten tuella jotain kokeellisia prepositioita, joita ei voida johtaa noista toisista alkuoletuksista yksinään.” (LTL, s. 54)
”Tietyt toiset alkuoletukset” viittaavat arvatenkin ”otollisiin olosuhteisiin”, joissa voitaisiin havaita tietty tapahtuma, joka osoittaisi oletetun väitteen totuusarvon.

LOPPUSANAT:

Ayerille täytyy nostaa hattua, sillä vaikka hänen filosofiansa kärsikin etenkin alkutaipaleella puutteista, pienistä epäloogisuuksista ja hieman liiallisesta sallivuudesta, niin se ei millään muotoa vähennä hänen pääteoksensa Language, Truth and Logic (1936) painoarvoa. Etenkin jos otetaan huomioon hänen korkea ikänsä. LTL jätti pysyvän jäljen empirismiin.

Lähteet:
Hanfling, Oscar: Suuret filosofit 2: Ayer (2000)

alunperin kirjoitettu joskus vuonna 2002 muistaakseni, uudelleenkirjoitettu 2009

26.10.2008 16:21 <markuzzi> Nelijalkaisilla aivottomilla ameeboilla ei ollut keskushermostoa ennenkuin ne oli keksiny miten lentää.

26.10.2008 16:23 <Trist> Tämä pitää paikkansa, sillä lentämiseen ei tarvitse keskushermostoa, ilman lentotukialusta, eikä näin ollen evolutiivisesti ollut välttämätöntä kasvattaa sellaista, ilman kunnon byrogratiaa.

26.10.2008 16:27 <markuzzi> Jos ameebojen rakennuttaman telepaattisia kykyjä omaavan lentotukialuksen laskeutumispinta-ala on liian pieni joudutaan automaattisesti ampumaan yli 20% maapallon väestöstä ellei kompromissia saada alle kahdessatoista minuutissa.

26.10.2008 16:28 <markuzzi> infralämpösaunat ovat laittomia jos niitä lämmitetään kesken valtiopäivien.

26.10.2008 16:40 <Trist> Olen ehdottoman samaa mieltä, lentotukialus vedettynä perhosen siivillä on jotain, mitä ei voida ymmärtää, ilman infrapuna-saunaa, jota ei saa käyttää valtiopäivillä, paitsi itsenäisyyspäivänä.