IRC-Galleria

niin. jos on kerran olltu ystäviä, oikeesti ystäviä, voiko se noin vaan loppua? mä luulin joskus että ystävyysrakkaus ei lopu, että se kestää läpi elämän. mitäs sitte jos toinen kyllästyy eikä asiaa voi enää korjata? ei vaikka yrittäis mitä.
niin, sen piti mennä niin, että tapahtu mitä vaan, aina pysytään toisen kanssa. selvitään yhdessä eikä unohdeta toisiamme.
tstävyyden piti pysyä, vaikka muut ihmis suhteet menis kuinka.
mutta ei, se ei mee niin, ystävyysrakkaus on niinku mikä tahansa rakkaus.
se loppuu aikanaan jos se on jo kestäny liian kauan. se vaan on niin, että mihinkää mihin tässä maailmassa yrittää uskoa ja luottaa, ei voi luottaa.
ihminen vaan tulee tänne yksin, lähtee täältä yksin. ei se saa hautaansa mukaan niitä joiden kans vietti elämänsä, tai olis halunnu viettä.
mä niin toivon, että edes niihin, jotka tällähetkellä merkkaa mulle niin paljon, vois luottaa sen verran, että ne pitää lupauksensa ja todella pysyy mun vierellä. ainaki kauemman. ja mä, mä todella teen kaikkeni sen eteen, että mä en poistu niiden viereltä.
mä oon aina uskollinen niille, ja parannan meidän suhdetta entisesään, koska niinhän se on, koskaa ei oo valmista, aina täytyy vielä vähä parantaa...
ja hei, te ette oo samantekevää mulle. mä mieluummin korvaan määrän laadulla<3 teitä ei voi korvata kukaa, te ootte ne laatukapaleet:)






no tulipa taas tunteellista.. :D huomaa että on suskin aika mennä nukkumaan...





ja kiitos helmi ihanasta illasta taas;) ja kiitos sasulle kans:D