Kun valot sammuvat,
kaikki muut nukkuvat,
istun vaiti ja kuuntelen
kellon laskevan sekunteja.
Miksi olen silti hereillä?
Tunnen liekin hiipuvan
pölyisissä silmissäni,
mutten voi liikkua.
Seinillä tanssivat valot
kertovat kaunista tarinaa
hänen hymystään
kokoajan uudestaan,
eivätkä jätä minua rauhaan,
vaikka niitä kuinka rukoilen.
Kurkotan kohti taivasta,
se kietoo minut pimeään
eivätkä enää edes tähdet
tiedä mistä minut löytää.