IRC-Galleria

Pyörä tuntui tänään innokkaalta. Ja hetken mietin ihan tosissani että miten helkatissa osaan ajaa sillä. Hiton kapee penkki, iha outo ohjaus, kaks pyörää peräkkäin. Ajatus tuntui erittäin mahdottomalta. Sekunnun ajan pelotti että tajuan, etten oikeesti osaa ajaa moisella -koska se on mahdotonta. Huh.

Tapasin tänään maailman positiivisimman ihmisen. Se on jännä ku sitä heti alkaa miettimään, että onkohan tuolla nyt kaikki inkkarit kanootissa. Sitten tulee semmonen onnellinen olo, mutta tuleeko se siitä että positiivisuus on ottanut vallan hetkeksi? Vai siitä, että voi olla lähes varma, että itsellä on useampia inkkareita kyydissä..?

KAKSI IHMISTÄ ELÄÄ NYT SAMALLA AJASTIMELLA, JA SE AIHEUTTAA EPÄVARMUUTTA.
"En tiennytkään, jotta ihmiset voi antaa toiselle osan omasta elämästään."
SELLAISTA SATTUU KAIKEN AIKAA.

Suoritin tänään onnistuneesti naisautoilijan tankkauksen. Huoltoaseman poika tais olla ihmeissään miten kukaan voi olla näin yksinkertanen...

Pakko saaha jostai suklaata.

Viikatemies on näyttäytynyt tänään minulle eri hahmoissa. Olli-Onerva Oravan sekä Simo-Sikke Siilin. Olihan se kauhiaa. Reppanat.

Mun mielestä on aika huvittavaa, jos hautuumaalla on astia biojätteille. Oonko outo?

Antaspa joku mulle lahjaksi semmosen oikeen juoksemisen lahjan. Että pystys oikeesti juokseen maailman kaukaisimpiin ääriin. En enää ikinä hölkkäis tai kävelis. Juoksisin kaikkialle!

Maailmassa ei ole niin pientä lätäkköä ettei siihen voisi astella ja kastella samalla kenkänsä.

Minkälainen musiikki saa SUT vatkaamaan?