IRC-Galleria

Halusin erilaisen elämän.
Halusin olla kaunis ja suosittu.
Halusin äidin, joka rakastaisi, kuuntelisi ja ymmärtäisi minua.
Halusin isän, joka olisi aina vierelläni, kun tarvitsisin häntä.
Halusin isoveljen, joka välittäisi minusta ja puolustaisi minua.
Halusin pikkuveljet, jotka olisivat vahvoja, eivätkä sortuisi kiusauksiin.
Halusin pikkusiskon, jonka kanssa olisin voinut leikkiä joka päivä ja joka olisi ihaillut minua.

Mutta mitä sain?
Sain vain tämän....

Olen ruma ja lihava.
Äitini ei kuuntele eikä ymmärrä minua.
Isäpuoleni löi minua, kun olin pienempi.
Isäni asuu muualla ja näen häntä harvoin.
Isoveljeni asui koko ikäni oman äitinsä luona, eikä koskaan puolustanut minua, kun minua kiusattiin.
Toinen pikkuveljistäni asuu muualla ja toisella ei mene hyvin koulussa.
Pikkusiskoni asuu äitinsä luona, enkä näe häntä juuri koskaan.

Elämäni ei tosiaankaan mennyt suunnitelmieni mukaan.
Tämä elämä ei ole se jonka aina halusin.

Sain huomata, että kaikki ei aina mene niinkuin tahtoisin.

Elämä on kovaa...
Toisille kovempaa kuin toisille...
Toiset kestävät sen paremmin kuin toiset...

Joskus mietin, että mitä, jos joku päivä en enää kestäkkään tätä kaikkea.
Jos haluankin lähteä pois täältä.
Olisiko kaikki paremmin, jos kuolisin?
Olisiko muilla helpompaa, jos minua ei olisi?
Sitä en tiedä...

Te, joilla kaikki on hyvin ja elämä hymyilee, pitäkää onnestanne kiinni, sillä onnen voi menettää liiankin helposti.
Minä, jos kuka sen tiedän.
Älkää kysykö miksi, mutta tiedän sen.