IRC-Galleria

Sinä kuljet minun ohitseni. Päivittäin sinä kuljet ohi aivan
läheltä ja minä voin haistaa hiuksesi tuoksun, nähdä silmiesi
hymyn ja tuntea askeltesi kaiun lattiaa vasten. Voisin kietoa
käteni ympärillesi, niin läheltä sinä kuljet. Vosin sivellä kasvojasi
ja suudella otsallesi karanutta hiuskiehkuraa. Tämän kaiken
voisin tehdä ja paljon muutakin, jollet sinä kuitenkin kulkisi niin
kaukana minusta. Vieraus venyttää meitä erottavat kome senttimetriä
valovuosiksi, joiden ylitse en pysty kurkottamaan.
Sinä olet sanonut minulle niin vähän, että lauseet voisi laskea
kahden käden sormilla. Minäkään en ole puhunut sinulle, paitsi
ajatuksissani joka hetki. Ajatuksissani minä kerron sinulle helliä
salaisuuksia.
Haluaisin istua kanssasi pimeässä huoneessa ja kuiskalla korvaasi
runoja.
Haluaisin suudella sinua sateessa, kun pisarat tanssivat ympärillämme
kuin kyyneleet, jotka eivät muista, että n iiden pitäisi
surra.
Haluaisin maalata sormiisi mietiskelevien aaltojen värit.
Miksi minun on niin vaikea lähestyä sinua? Olen kai ajatuksissani
luonut sinusta kuvan, johon olen ihastunut ja jota en halua
rikkoa. Mielikuvaa ei voi halata. Tahtoisin oppia
tuntemaan sinut oikein kunnolla, vaikka et sitten olisikaan
mitään sellaista kuin olen kuvitellut. En halua vain haavekuvia,
tahdon tutustua todelliseen ihmiseen. Mutta en vain saa sitä tehdyksi.
Lähelläsi minut valtaa pelko siitä, että inhoat minua, vaikka
et edes tunne minua. Yritän selittää itselleni, että ethän voi
inhota ketään, jota et tunne.
Kuinka minä sitten voin olla ihastunut johonkuhun, jota en tunne?
Sinä tulet uniini melkein joka yö. Sinä hymyilet minulle ja kävelet
minua kohti. Katsot minua silmiin, enkä väistä katsettasi.
Unissani minä olen rohkea ja itsevarma. En pelkää mitään.
Voisin suojella sinua kaikelta. Unissani me matkaamme kaukaisiin
maihin, joista kukaan ei ole koskaan kuullut mitään. Meidän
yllämme taivas kaartuu korkeana ja ihmeellisen värisenä. Se on
niin kaunis, että meidän on pakko katsoa toisiimme, jotta emme
pakahtuisi. Sinun silmäsi ovat syvät ja tummat. En osaa täysin
tulkita katsettasi, mutta se on niin oudon kiehtova, että minua
alkaa itkettää.
Herään siihen, että olen itku partaalla. Painan kasvoni tyynyä
vasten, mutta kyyneleet eivät vain tule. Miksi minun täytyy herätä,
kun unissani olen niin paljon onnellisempi?
Sinä olet jo osa elämmäni, ja minusta tuntuu siltä, että nämä
minun tunteeni sinua kohtaan ovat tärkeämpiä kuin mikään
muu aiempi elämässäni. Siksi minun täytyy noukkia sisältäni
itsevarmuuteni hiukkaset ja tulla juttelemaan sinulle. Meistä täytyy
tulla ystävät. Minun täytyy ainakin yrittää, koska muutoin
vietän koko loppuelämäni kirjoittamalla sinulle tällaisia samanlaisia
tekstejä, joita sinä et koskaan tule näkemään.