IRC-Galleria

Jos mielestäsi kauppareissut ovat tylsiä, tässä vinkkejä, joilla piristät ainakin omaa ostoksilla käyntiäsi:

1. Nappaa kondomipaketteja hyllystä ja heitä niitä sattumanvaraisesti ihmisten ostoskärryihin niin, etteivät he näe. (Seuraa tilannetta jälkeenpäin)

2. Asenna kaikki myytävät herätyskellot soimaan 10 minuutinvälein.

3. Kaada appelsiinimehua lattialle niin, että vana kulkee vessan ovelle.

4. Mene vartijan luokse ja sano hänelle virallisella äänellä, että kodinkonepuolella taitaa olla
'koodi 3'. Katso mitä tapahtuu.

5. Pystytä teltta urheiluosastolle ja sano ihmisille, että kutsut heidät sisään vain, jos he tuovat liinavaateosastolta tyynyjä mukanaan.

6. Jos joku kysyy sinulta, voiko teitä auttaa, ala itkeä ja huudahda:'Miksette te ihmiset voi jättää minua rauhaan?!'

7. Katso valvontakameraan ja käytä sitä peilinä samalla kun kaivat nenääsi.

8. Hiippaile käytävillä vilkuillen epäluuloisena ympärillesi ja hyräile samalla Mahdottoman tehtävän tunnusmusiikkia.

9. Samalla kun tutkit aseita metsästysosastolla, kysy myyjältä, millä osastolla masennuslääkkeet ovat.

10. Piiloudu vaatehyllyjen taakse, ja kun ihmiset hypistelevät vaatteita,kuiskaa: 'Osta minut, osta minut...'

11. Kun kovaäänisistä alkaa kuulua mainoksia tai kuulutuksia,> jähmety paikallesi ja kirkaise: Ei! Ei! Kuulen taas niitä ääniä!'

12. Mene sovituskoppiin ja huuda kovalla äänellä: 'Hei! Täällä ei ole vessapaperia!'

Antoisia kauppa reissuja hyvät kanssaihmiset. <xD>

Yksi ainut kissa luo sen tunteen,
Ettei tule tyhjään taloon - Tulee kotiin.

~Pam Brown~

Liisa Aaltosen kirjoittama runo.

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.


Kopioi runo omaan päiväkirjaasi, kampanjoidaan kaikki kesäkissoja vastaan!

Tummuessa illan,
luona sateenkaarisillan,
kun auringon viimesäteet taipuu,
niin moni koira uneen vaipuu.

On päivän leikit jääneet taa,
ne onnellisna nukahtaa.
Nähden unta ystävistä,
perheistä ja hetkistä yhteisistä.
Odottaen sitä aamua valkenevaa,
kun jälleen yhdessä leikkien kirmata saa.

-Hannele Vänskä-

Joka ei katso ohitseni poissaolevana, omia asioita ajatellen,
vaan on läsnä tässä hetkessä, on minua varten.

Joka ei vaihda minua nuorempaan, kauniimpaan, henkevämpään.
Jota ei haittaa vähääkään, jos olen liian lihava, laiha, pitkä,
lyhyt tai kun vanheneminen ja sairaus ovat jättäneet lähtemättömät jälkensä
- Sinä olet sinä, sen palvovat silmät sanovat.

Jolle olet aurinko, kuu ja tähdet, kertakaikkisen ylivertainen ja täydellinen,
maailman keskipiste. Tämä ihailu tekee minusta ehkä paremman ihmisen.

Joka tulee lähelle, sydämeen asti, kun kärsin. - Sinä suret, minäkin suren.
Jonka silmät nauravat, kun nauran. - Sinä olet onnellinen, minäkin olen.

Joka rakastaa tänään, eilen, huomenna, aina, uskollisesti, täydesti, ihanasti.
Joka antaa hyvinvointinsa, terveytensä, henkensä minun käsiini.

Minun koirani. Minun elämäni koirat.

Kylmä nenä. Pari kosteita, pyöreitä silmiä.
Lämmin katse. Kohoava tassu ja kallistunut pää.
Korvat, jotka yrittävät käsittää ja ymmärtää.
Sinun koirasi...