kertokaa joku mulle rakkaudesta?
mistä mä tiiän olenko oikeesti, siis ihan oikeesti rakastunut?
Onko se niinku onni että kun se menee ohi nii sitten sen vasta saa selville vai mikä se juttu on?
onko se sitä että tulee surulliseksi, kun kuulee kuinka hyvin toisille menee sen jälkeen kun oman suhteen on pistänyt poikki?
onko ainainen riiteleminen vai rajojen hakemista vai mitä se on?
onko järkee takertuu vanhaan hyvään aikaa ihan vaan sentakii että tulevaisuus ei näytä hyvältä, tai että tulevaisuus näyttää jos ei hyvältä nii jonkinlaiselta?
Miksi rakastuminen on nii vaikeeta ja silti on nii helppoa saaha se tunne pirstaleiksi ja entaa toisten käyttää sua hyväksi ja sitten huomaatkin että oot tehnyt kaiken väärin vaan kokeilunhalun takia? tai jotain?
Ehkä elämä koettelee vasiten niitä joille se muutenkin on vaikeeta, ehkä rakkaus tekee samoin. mutta onko ensimmäisen rakkauden jälkeen vaikeaa rakastua uuteen ihmiseen? vai viekö ensi rakkaus aina voiton?
mikä rakkaudesta tekee sen että siihen ihmiset nii vähän panostaa?
Miksi nykyään ei rakastuta enää vaan kaytetään toisia hyväksi ja sitten kun on oikeasti rakastunut ei tajua sen merkitystä? MIKSI?