Oltiin tuo viime yö (ma-ti) Annalassa anoppikullalla evakossa, kun paha ilkeä ukkoylijumala setä päätti pistää Kangasalle myrskyn. Kello 20 sähköt meni Ärrältä Lidlille asti poikki ja me asutaan sopivasti siinä välillä. Parasta oli, kun ukkorakas sattui istumaan just paskalla, kun sähköt meni ja veti kämpän pimeeks :D
No laittelin kynttilät palamaan ja siinä tunnelmahämyssä ooteltiin puolisen tuntia sähköjen paluuta. Ei mitään tapahtunut. Soitin Vattenfallille. Vastaus oli, että saattaa mennä useampikin tunti ennenkuin sähköt saadaan takas.
No Saara huutaa puolittain nälkää ja osittain pimeää. Henri pomppii ja koikkelehtii yli-innokkaana ja hokee sähköjen katkeamisen olevan siistiä. Minä ja ukko vuorotellen käsketään Henrin olla paikoillaan, ettei kohta polta kynttilöihin itteänsä tai kynttilöillä koko taloa. Ei tehoa. Ukko tuskailee keskeytynyttä wc-reissua ja manaa ettei pääse suihkuun. Ei siinä, sitten muuta vaihtoehtoa ole kuin alkaa pakata kamoja, että voidaan lähteä anoppilaan evakkoon.
Onneks ukko oli heti sähköjen katkettua soittanut heille, että EHKÄ tullaan sinne. Ei muuta kuin kakarat vaatteisiin ja koiralle remmi kaulaan. Ukko vie heidät ensin. Minä jään pakkaamaan tavaroita, joita kertyy mukavasti; Saaran hoitokassi, reppu mun ja ukon kamoille, Henrin reppu, lelukassi ja ruokakassi sekä Saaran leikkimatto. Ei meillä koskaan paljoa pakata yhtä yötä varten :D Mutta kaikki oli tarpeellista ja jokaista asiaa lopulta tarvittiin. Ukko hakee mut kymmeneltä. Sähköt edelleen poikki.
Ei oltais selvitty kotona, joten onneks päätettiin lähteä. Milläs sitä lämmmität lapselle jääkaappikylmää maitoa, jos sähköt poikki? Kaikki kun toimii nykyään sähköllä ja kerrostalossa et viitsi nuotiota sytyttää ;)
Nyt ollaan kotona taas ja päivän hetkellinen auringonpaiste taisi olla vain hämyä. Nyt sataa taas. Uutta myrskyä luvattu yölle. Ei sähkökatkoksia kiitos.