IRC-Galleria

Kato mua silmiin/
Näät katseen täyn elämänhalua/
En haluu vaan tsiigaa vierest miten käsist elämä valuu/
Ja näät et mul ei oo vielkää täst elämäst hajuu/
Mut ehkä joku päivä jotain täst elämäst tajuun/
Kato mua silmiin/
Ja näät mun kaks eri puolta/
Kun ne vihertää, sydäntä, iloo, ei mistään huolta/
Kun ne on ruskeet, pelkään ajatuksii mun sisällä/
Ja katseest näät sen ahdistuksen mun sisällä/
Kun katot mua silmiin/
Näät vaan paljon iloo ja tuskaa/
Mut jos katot tarkkaan näät vaan valkosta ja mustaa/
Et must saa otet, en anna silmien kertoo kaikesta kaikkee/
Ne vaan näyttää, et on ollu vaikeet/
Ne on nähny mun kasvun pienestä suuremmaks/
Maailma on saanu mun korvat näkee ja silmät kuulemaan/
Niist näkee, mitä teki eilen, ja mitä tänään/
Mut se on vaa pintaraapasuu, mitä niistä sä näät/

Kato mua silmiin/
Kato syvälle, syvälle sydämeeni/
Niin löydät kaiken, mist löydän voimaa mun kynälleni/
Voimaa yrittää, voimaa kestää kaikki paska/
Voimaa uskoo ja toivoo, sekä rakastaa/
Kato mua silmiin/
Kato syvälle, syvälle sydämeeni/
Niin löydät kaiken, mist löydän voimaa mun kynälleni/
Voimaa mun hymyilyyn, mun tahtoon, mun elämään/
Kato mua silmiin ja kerro mitä näät/

Katon sua silmiin/
Ja nään sussa haasteen/
En haluu kattoo vaan pintaa vaan nähä senkin taakse/
Ja kulkee sitä polkuu joka syvemmälle vie sus/
Ja kattoo onks ne oikeesti peilit sun sielus/
Nään niist ku hymyilet, nään kun ne täyttyy vedellä/
Mut haluisin oppii näkee niist paljon, paljon enemmän/
Oppii lukee sun maailmaa, sun kokemuksiis/
Tukee sua maailmas, tutkii sun ajatuksii/
Katon sun silmiin/
Ja nään sun elämäs filmin/
Miten haluut päästä karkuun ja haluut päästä irti/
Peittelet epävarmuut, mut nään sen silti/
Nään ku tavottelet unelmia, katot pilvii/
Yks vilkasu kertoo, mitä sä ajattelet/
Miten syö sua pelko, miten sä valehtelet/
Miten ku oot masentunu, mun edessä vaikenet/
Kato peilistä ittees, mieti mitä sä pakenet/

Kato mua silmiin/
Kato syvälle, syvälle sydämeeni/
Niin löydät kaiken, mist löydän voimaa mun kynälleni/
Voimaa yrittää, voimaa kestää kaikki paska/
Voimaa uskoo ja toivoo, sekä rakastaa/
Kato mua silmiin/
Kato syvälle, syvälle sydämeeni/
Niin löydät kaiken, mist löydän voimaa mun kynälleni/
Voimaa mun hymyilyyn, mun tahtoon, mun elämään/
Kato mua silmiin ja kerro mitä näät/

Yritän kattoo teit silmii edes iha nopee vaa/
Huomannu, tsiigaan tät koko maailmaa melkein sokeena/
Puoltaan edes haluis nähä, puoleen on pakotettu/
Se mitä maailma näyttää mun silmiin on pakosti kehu/
Tai sit oon vaan nii hukas ku en kestä nähä verta tippaakaan/
Maailma valittaa vaa, täst on valittava/
Pidänkö auki vai suljenko toisenkin luomen/
Enkä heräis enää huomen/
Jengin silmis mä nään liikaa epätoivoo/
Venaan mä sitä päivää ku herää toivo/
Ja haluun nähä ku silmissä loiste palaa/
Mielen vankilan kalterit, loiste pois ne sahaa/
Kun ympärillein katselen, etsimäs onnellisuutta/
Huomista, uutta parempaa tulevaisuutta/
Tää sairaan kaunis maailma, niinku siin filmissä/
Ja se kauneus on sun omissa silmissä/

Kato mua silmiin/
Kato syvälle, syvälle sydämeeni/
Niin löydät kaiken, mist löydän voimaa mun kynälleni/
Voimaa yrittää, voimaa kestää kaikki paska/
Voimaa uskoo ja toivoo, sekä rakastaa/
Kato mua silmiin/
Kato syvälle, syvälle sydämeeni/
Niin löydät kaiken, mist löydän voimaa mun kynälleni/
Voimaa mun hymyilyyn, mun tahtoon, mun elämään/
Kato mua silmiin ja kerro mitä näät/

En oo suunnitellu muut, ku et edetää rauhas
senkun otetaan aikaa, niinkin keretään kauas
mut hetkes menetät saumas, jos pelata digaat
Vaik ei olla sidoksis, ei silti pelata sikaa
Mennään perusseteillä, "Me ollaa vaa ystävii"
jos et o messis, täs ei pelkästää yks hävii
Sun päätös, ruullaatsä, vai passaaks sun chäänssis
Mä oon tehny selväks, mulle passaa sun äässis. Jia!

Luulet saavas kenet tahansa, en pelaa sun pelii
Puhut painimatseist, en venaa sun erii
En keskel yöt kämpilles tuu soittaa summerii
Lopeta leikkiminen, toi peli sut perii
Tiedät et fiilaan, mut en haluu et sattuu
En haluu olla vaan yks uus sulka sun hattuu!!

Mut sellast se on ja palkka juoksee =D

Vaikka on kylmä talvi ja routaan jäätyy maa, silti voi vielä onni pilkahtaa, jos vaan jaksaa yrittää elää oikein tätä elämää.. Silloin se jokin voi löytyä ja kaikesta kokemuksesta on hyötyä.. Onni ei tule yksin, mutta jälkeen usean yrityksen, huomaan, että paistaa se aurinko mullekin..
Älä anna sen painaa sua maahan, vaikka kuinka pahalta tuntuis, kyllä sä vielä huomaat, miten kaikki onnistumaan saat... Kun usko on luja ja tahto vakaa, sillon sulla ei ole yhtään rajaa..

Eilen riitti kyllä menoa ja meininkiä muille asti, oli sen verran kovat bailut ja humalatila hyvä! =) Mut hauskaa oli niin, ettei tänä vuonna oo aikasemmin ollu. Kiitti kivasta illasta kaikille mukana olleille :D

Sinä päivänä satoi lunta. Oikein isoja hiutaleita taivaan täydeltä. Ne leijailivat iloisesti leikkien ilmassa, samalla kun minä olin sisältä täysin palasina. En pystynyt tuntemaan minkäänlaista iloa talven ensilumesta, joka peitti tumman ja kylmän maan pehmeään valkoiseen pumpuliin. Hiutaleita tipahteli hiuksilleni, kylmä nipisteli kasvojani. Silti vain istuin siinä mihin olit minut jättänyt. En voinut liikahtaa, sillä silloin joutuisin kohtaamaan sen kylmän tosiasian: olisin jälleen kerran aivan yksin. Olin jähmettynyt paikoilleni, täysin rikki sisältä, tuntematta kuitenkaan mitään. Se olit sinä, joka teit maailmani ja kun syksy saapui, vietiin lämmin kesä ja sinun lämpösi minulta pois.
Nostan katseeni maasta ja katson taivaalle. Lumisade on jo loppunut. En tiedä kauanko olen siinä istunut, mutta ei minua palele. Ei muuten, kuin jostain syvältä sisimmästä, sieltä minne minua ei pitänyt enää koskaan sattua. Mutta sinä sen teit, annoit minulle onnen ja riistit sen minulta. Se olit sinä. Aina vain, sinä se olit.
Taivaalla näkyy tähtiä. Tunnistan Otavan ja hymy häivähtää huulillani, mutta vain pienen hetken. Muistatko kun opettelimme tähtikuvioita kirjasta ja sitten menimme kylmään hankeen makaamaan, tähdet kattona, tuntien toistemme lämmön ainoana kylmässä maailmassa. Silloin minä tiesin, että se olet sinä, ei kukaan muu. Kuiskasit korvaani kuinka minä olin sinut pelastanut. Ei se niin ollut, sinä pelastit minut kaikelta pahalta. Ja nyt olit poissa.
Mutta kyllä me vielä tapaamme, silloin kun aikaa ei enää ole ja on kaikki aika maailmassa. Silloin me vielä tapaamme enkelini...

Minä näen sinut vielä. Maa on jäässä ja heinänkorret napsahtelevat poikki, kun kuljen leikatulla pellolla. Jusa, siellä on pimeää.
Kun minä istun sekaisen pöytäni ääressä ja katson ikkunaan, näen ensin itseni. Mutta kun katson tarkemmin, oman heijastukseni läpi, näen pimeän. Kaukana on radiomasto, joka vilkkuu. Se et ole sinä. Kun katson hiukan alaspäin, näen talon jossa asut, sinun ikkunasi. Se on pimeä, sielläkään sinä et ole.
Sitten minä näen pellon. Siellä liikkuu jokin. Ehkä se on fasaani. Sänkipelto on kuin sinun tukkasi Minä näen enää sinun takaraivosi, kun sinä olet menossa pois.
Jostakin luin, että aivoissa on sininen paikka. Kun sinä lähdit, minä aloin nähdä kaiken sinisenä. Pimeä muuttui siniseksi. Kaikki pimeässä lentävät linnut olivat sinisiä. Minun piti kuolettaa se paikka päässäni. Minusta on tulossa iso tyttö.
Enää en ole katkera, enää en halua pudota jostakin korkealta. Vaikka koville se otti, sillä minä rakastin sinua niin. Niin paljon minä sinua rakastin, että aloin painaa kuin jokin koskesta ruopattu kivi ja ripustauduin sinuun heikkoon.
Anteeksi, Jusa, kiitos. Sinä opetit minua katsomaan toista silmiin, sinä opetit minua koskettamaan. Sinun silmiäsi ja sinun ihoasi minun on ikävä. Ja sinun ymmärrystäsi, sinun myötätuntoasi. Niitä minä olen vasta itse opettelemassa.
Joskus nuorempana luin jostakin kirjasta, että on kahdenlaisia ihmisiä, niitä jotka lähtevät ja niitä jotka jäävät. Muistatko kun maattiin sänkipellossa ja katseltiin kun linnut muuttivat yli? Ehkä se on niin, että on muuttolintuja, joita varten on taivas ja sitten varpusia kuten minä.
Siitä en voi olla katkera, vain surullinen kun maa kiertää aurinkoa niin nopeasti.
Mutta mitä enemmän päiviä kuluu, mitä pimeämpi ja kylmempi tulee, sitä paremmin minä hyväksyn. Eikä se kuitenkaan tarkoita, että luovuttaisin hetkeäkään pois tai unohtaisin mitä meillä oli. Se on rikkumatonta ja jää minuun kuin hengitys.
Sinä kysyit minulta, mitä minä tahdon. Tai et sinä kysynyt, mutta minä luin sen sinun silmistäsi. En osannut vastata, koska minä tahdon kaiken.
Kaikkea ei voi saada, mutta tahtoa on silti lupa. MInä tahdon sinun rakkautesi, vaikka tietäisinkin etten sitä saa.
Tiedänhän minä, ymmärrän ja hyväksyn, mutta tahdon tahtoa. Uudet asiat kutsuivat sinua niin kuin syksy muuttolintuja. Eikä lintu voisi lentää, jos sen siivessä roikkuisi kivi.
Ehkä uudet asiat kutsuvat joskus minuakin. Minulla on pöydällä edessä kaikki kirjat, jotka sinulta sain. Kätesi on tehnyt sivulle merkintöjä. Ne ovat nyt minun polkujani. Minä otan kirjasi haltuun, kannesta kanteen. Kun keskityn niihin, pystyn ehkä unohtamaan ikäväni.
Olen itkuni itkenyt, vaikka en varmaan koskaan lähdöstäsi toivukaan.

Ossaa se elämä välil olla iha jees :)
"Mitä teet toisille, niin tapahtuu sinulle.."

Ollu tosi kivaa vaan olla tekemättä mitään ihmeellistä, vailla huolta oikeastaan mistään tai kenestäkään. Tänäänkin vaan makoilin sängys neljään asti ja mietin asioita, niistä mitään turhia paineita ottamatta. Sitten laitoin porukoille sapuskaa ja kävin hyvän, ihanan ystikseni kanssa kahvilla. Loppuilta sitten menikin pikkuveljen kanssa pelatessa lautapeliä ja tunti kului koiran kanssa lenkillä. Aah, miten ihanan yksinkertaista elämää :) Tosi hyvin pääkoppa tuulettunu täällä tuppukylässä ja on ollu niin mahtavaa seuraaki, vanhempien ja pikkuveljien kans on aina kivaa, taas on vatsalihakset melkein kipeet nauramisesta :)
"Elämä on kuin hehkulanka, jos sytytät sen liian kiivaasti, se palaa nopeasti loppuun.."

Nonniih, tääl sitä taas himmaillaan, kuusamon korpimetsis, jeah.. Mut ehkä mä yhden viikon tääl selviin, ehkä.. tai sit en =D mut no joo, sitä se vaan välillä on, ei sille voi mtn ;)

"Sen täytyy tulla sydämestä, et sä voit olla aito" Kiits, tiedät kyllä kuka, tosta lauseesta, se on paremmin sanottu ku oikein :) Kolahti melko kovaa :D